Post by Kopsu on Dec 22, 2009 20:18:49 GMT 3
Koulu kiemuroita maneesissa!
Info
Kopsu aikoo pitää teille maneesissa torstaina 31.12 koulutunnin, jossa pääaiheena on hallitut käännökset kaikissa askellajeissa. Tunnille otan vain 3 kiemurtelijaa, koska pidän tällaisista pikku ryhmistä, joita on helppo ohjata. Hevostoiveita ei tarvitse laittaa, taikka ei edes kannata vaivautua, koska päätän itse hevoset. Ja hoitsujanne ette saa, koska niillä voitte ratsastaa muutenkin :D Kaikki saavat tulla mukaan!
Sisällys
Tuntiin kuuluu yksityiskohtainen tarina, jossa kerron kaiken alkukäynneistä asti. Myös tarinan lopussa on kommentit, joihin kuulu yleiskatsaus (ottaen huomioon ratsastajan ja ratsun tason), tehtävien suoritus ja lopuksi kerron vielä yleistä juttua ratsastuksesta, onnistumisista ja kehitettävistä kohdista.
Ratsastaja - Ratsu
~Wikke - Sony
~Heidi - Pablo ~Maksettu
~Iina - Allu ~Maksettu
Tarina tulee tähän:
Tuntitarina
Wikke – Sony
Heidi – Pablo
Iina - Allu
Katsoin pientä ryhmää, joka virtasi maneesiin. Tuttu Wikke, joka raahasi perässään hyvin laiskan näköistä Sonya, Heidi jonka perässä tuli musta Pablo ja viimeisenä Iina, joka tuli maneesiin käsipuolessaan Allu. Kaikki menivät kaartoon vähän väliä jutellen, ja alkoivat nousta ratsujen selkään. Heidiltä meinasi lähteä Pablo aina nousuvaiheessa alta, joten menin pitämään ruunan suitsista kiinni. Kun kaikki olivat hevosten selässä ja valmiina aloittamaan, annoin luvan lähteä uralle vapain ohjin kävelemään. Kun uralla oli kolme innosta puhisevaa aloin laittaa keskihalkaisijalle oransseja tötsiä. Tötsien väliä pidentäisin, mitä nopeampaan askellajiin päästäisiin. Käännyin kohti ratsastajia.
Pyysin ratsastajia keräämään ohjat ja kerroin vähän olennaista juttua tunnista.
- Eli, Sony ja Allu pitää vähän väliä, koska Sony ei oikein pidä oreista, huomautin Wikelle, joka heti käänsi Sonyn toiselle puolelle kenttää, pois Allun läheltä.
- Muutenkin katsotte välejänne teitähän on vain kolme täällä maneesissa, joten käyttäkää koko tila hyväksi. Katsoin ratsastajia, jotka menivät uralla.
- Eli ottakaa käynnissä hevosia vähän kiinni, varsinkin Heidi. Pablo menee turpa ylhäällä ja pää heiluu. Sinun täytyy ottaa vaikka voltti ja todella saada Pablo kuuntelemaan. Heidi käänsi voltille ja yritti hidastaa Pabloa roimasti.
- Muista aina päästää paine pois suusta kun pidätät. Monta pientä pidätettä, sanoin ja käännyin Iinaan ja Wikkeen.
- Wikke, Sonylle sitä vastoin vähän pohjetta. Anna sille kunnon herätys, sanoin laiskalle kaksikolle, jonka käynti polki melkein paikallaan. Wikke antoi Sonylle napakat pohkeet ja sai ruunan kulkemaan paremmin.
- Hyvä, pidä tuo käynti, kehuin, - Iina Allu kulkee nyt oikein hyvin, mutta taivuttele sitä volteilla vähän enemmän ja muista taivuttaa myös kulmissa. Noniin! ja sitten voitte ottaa ravia, huusin ja kaikki antoivat poneilleen pohkeita.
- Whoo! Hidastusta Pablolle! huusin kun näin Pablon heittelevän päätään ja ravaavan holtittomasti. Heidi hidasti roimasti Pabloa ja käänsi kiirehtivän ruunan voltille. Heidi pidätti ja päästi ohjia ja näin Pablon vähän rauhoittuvan.
- Hyvä, jatka pidä rauhallinen ravi ja pidä kädet paikallaan, ettet häiritse hevosta, annoin ohjeita.
- Iina, pidä pohkeet kevyesti Allun kyljillä. Älä aja Allua vielä eteen alas, anna sen verrytellä itsensä kunnolla. Katsoin Iinaa, joka käänsi Allun voltille.
- Nyt menee Wikke paremmin. Mutta korjaa vähän istuntaasi, olet melkein tuoli istunnassa, ohjeistin Wikelle, joka heti paransi istuntaansa. – Hyvä vaihtakaa suunta ja muistakaa tehdä paljon voltteja ja taivutuksia. Voitte ehkä myös vähän hakea hevosta peräänantoon, mutta vain vähän.
- Ei, ei, ei! Käännä se uudestaan voltille! huudahdin Heidille, kun Pablo ryösti ravista laukalle. Heidi istui tiukasti satulaan ja käänsi Pablon pään melkein polveensa kiinni. Sitten Heidi ohjasi Pablon maneesin nurkkaan, johon Pablo lopulta pysähtyi. Hieraisin otsaani.
- Aloita ravi uudestaan ja tee paljon voltteja. Sinun täytyy saada se kuuntelemaan, sanoin Heidille. Heidi otti ravi ja Pablo aloitti ensin vähän laiskasti.
- Teidän täytyy löytää kultainen keskitie, sanoin Heidille, - ja Iina, sun täytyy nyt alkaa vaatia siltä Allulta jotain. Se menee nyt kivasti, mutta keksi sille tekemistä, ennen kuin se alkaa keksiä sitä itse. Iina nyökkäsi ja alkoi pyytää Allulta tempo vaihteluja. Iina pidensi Allun askelia ja välillä lyhensi niitä.
- Hienoa Wikke, olet saanut Sonyn kuuntelemaan, mutta Sony kulkee vähän jäykkänä. Enemmän vain voltteja. Muista pitää katse edessä j pistä raippa reidelle makaamaan, sanoin ja annoin luvan aloittaa laukan. – Ja Heidi ottaa sitten rauhallisesti, muista jarruttelu ulkoavuilla. Heidi meni pääty-ympyrälle ja antoi laukka avut. Pablo sinkosi laukkaan ja Heidi sai pidättää rajusti.
- Hyvä Wikke, just noin se menee kivaa laukkaa just nyt. Pidä toi ja Iina! Vähän nyt pohkeita Allulle! Se kulkee kuin liisterissä. Iina antoi Allulle raippaa ja alkoi laukata reippaammin uralla.
- Kaikki menee ihan hienosti, tosin Heidillä vähän vielä hakusessa, sanoin ja annoin kaikkien laukata toiseen suuntaan. Heidi sai vähän Pablon rauhoittumaan ja he laukkasivat ihan suht hyvin uralla.
- Hyvä, nyt voidaan aloittaa käännökset! sanoin ja kaikki siirtyivät käyntiin.
Kaikki katsoivat keskellä keskihalkaisijaa olevia tötsiä.
- Eli, menette nuo käynnissä, mahdollisimman hyvin tietysti, ja minä annan samalla ohjeita, sanoin ja Wikke Sonyn kanssa aloitti ensimmäisenä.
- Hyvä Wikke, muista tulla suoraan ja kaarra sitten tötsiä, sanoin ja Wikke alkoi kiertää keltaisia tötsiä. – Enemmän sitä Sonya sisäpohkeen ympärille, taivuta, äläkä mene käännökseen vartalollasi mukaan! Kädet paikallaan, mieti mihin olet menossa ja katse eteen, varpaat kunnolla, kantapää alas. Ja käännös! Myötää ulko-ohjalla, jotta Sony voi taipua. Vetäisin henkeä. Wikke näytti vähän hämmästyneeltä.
- Ja kaikkia noita miljoonaa käskyä pitäisi noudattaa samaan aikaa? Wikke parkaisi. Nyökkäsin huvittuneesti.
- Odotas kun päästään laukkaan, virnistin. Wikke suoritti tötsät silti kunnialla ja pääsi loppuun asti. Näin jo Heidin ja Pablon tulevan.
- Tiedät varmaan, mitä nyt aion sanoa, mutta hidastapa sitä konia hieman, naurahdin. Heidi hidasti Pabloa rajusti ja alkoi mennä tötsiä.
- Hitaaaammmiiiiiinnnn! huusin Heidille, kun hän kaahaili tötsien välistä.
- Nyt ei ole leikkitunnin aika. Katsoin Heidiä, joka käänsi uudestaan tötsille ja lähestyi rauhallisemmin.
- Muista kaaaaaikki, mitä sanoin Wikelle. Heidi puri huulta ja taivutti Pabloa kauniisti ensimmäisen tötsän ohi.
- Pidä vartalosi kurissa! Älä mene mukaan käännökseen! Ja pidä pohkeet kurissa! ja sun täytyy saada se sisäpohkeen ympärille! huusin Heidille, kun tämä meni Pablon kanssa melkein suorana tötsien välistä. Heidi pääsi viimeiset tötsät hyvin ja näin Iinan ja Allun tulevan kohti tötsiä.
- Hyvä pidä se suorana, ohjeistin Iinaa. Iina tuli tötsille. Iina käänsi Allua vähän liian jyrkästi ja tötsä kaatui. Riensin nostamaan tötsän ja Iina tuli uudestaan kohti tötsiä. Nyt Iina otti käännökset tarkemmin ja ensimmäinen tötsä ei ainakaan kaatunut.
- Pidä katse edessä! huusin ohjeita. – Ja muista pitää linja! Iina katsahti minuun.
- Linja? Mikä hiton linja? tyttö kysäisi hämmentyneenä. Naurahdin.
- No, katsos, sinun täytyy varoa ettet tee tässä kohtaa käännöstä hipoen tötsää, ja ettet seuraavassa käännöksessä mene kahden metrin päässä tötsästä. Nauroin taas. Iina näytti vähän hämmentyneeltä, mutta jatkoi tötsien menoa.
- No plää, Iina valitti, mutta meni tötsät loppuun.
- Hienoa! Voitte ottaa ravin ja ravailla niillä hetken ihan vapaasti, sanoin ja vähän asettelin tötsien väliä sopiviksi. Kun olin tyytyväinen tötsiin, käskin tulla samat tötsät uudestaan. Mutta nyt tultaisiinkin ravissa. Iina oli juuri ravissa ja tulikin kohti.
- Juu, hitaammin, naurahdin ja näin Iinan hidastavan Allua. – Otetaan ihan rauhallisesti näin aluksi. Kasoin kun Iina puri huulta ja hidasti Allun ravia.
- Parempi! kehuin Iinaa kun tämä tuli kauniisti tötsät.
- Muista pitää vain katse edessä, sanoin. – Ja jos huomaat, allu hakee peräänantoon. Anna sille pikkaisen ohjaa, jotta se voi laskea turpaa alemmas. Katsoin tötsien alkupäähän ja näin Wiken ravaavan kohti kaarroksia.
- Näetkö Sony alkaa innostua! Älä pidätä, koska se menee nyt oikein kivaa ravia, huusin ja neuvoin lisää. – Muista se linja ja kunnon käännökset. Muista taivuttaa Sonya tarpeeksi sisäpohkeen ympärille! Katsoin vielä tyytyväisenä kun Sony meni loput tötsät hyvin.
- Heidi ja Pablo vielä! huudahdin ja näin jo hurjastelevan kaksikon tulevan.
- Tee voltti! Sen täytyy NYT rauhoittua, eikä huomenna! huusin vähän vihaa äänessä. Heidin oli pakko saada Pablo toimimaan tai laukasta ei tulisi mitään. Tuollaisella menolla ei kauhean pitkälle pötkitä. Heidi nykäisi kunnolla ohjista ja hän myös ärähti vähän. Pablo luimisti korviaan ja heitti pienen varoitus pukin. Heidi pysyi selässä ja antoi vähän raippaa. Pablo heitti oikein kunnon emäpukin ja näin Heidin lentävän kaaressa alas. Pablo lähti ravaamaan poispäin, mutta Heidillä oli yhä ohjat kädessä. Pablo tunsi nykäisyn ohjissa ja pysähtyi. Heidi nousi kammeten ylös hiekasta ja pudisteli vaatteitaan.
- Eihän sattunut? kysäisin. Heidi pudisti päätään ja pyyhkäisi vaalean kiehkuran korvan taakse. Menin Pablon toiselle puolelle ja roikuin Pablon jalustimessa Heidin noustessa takaisin mustan ponin selkään. Heidi asetti jalustimet takaisin jalkoihinsa ja painoi pohkeensa vihaisesti Pablon kylkiin.
- Ja nyt koni on hyvä ja tottelee, Heidi mutisi vihaisesti ja aloitti ravin. Pablo tuntui vähän nöyrtyneen, mutta yritti pari kertaa riistäytyä Heidin otteesta. Pian Pablo kuitenkin huomasi, että se oli virhe, koska aina kun Pablo ryöstäytyi, se sai Heidin raipasta pepulle. Ja kunnolla. Parin raipan iskun jälkeen Pablo meni kiltisti kohti tötsiä.
- Nyt menee heti paremmin! hihkaisin, kun Pablo haki eteen alas ja kiersi tötsiäkin hienosti. Heidi pääsi tötsät läpi onnellinen ilme kasvoillaan.
- Hienoa! Antakaa niiden kävellä hetken pitkin ohjin ja minä pistän laukkavälit näihin tötsiin. Annoin tötsien laiton jälkeen kaikkien kävellä vielä hetken aikaa.
- Noniin! Alkakaapa ottaa ohjia käteen! Jatketaan laukassa, huusin. – Ensin ottakaa noin kaksi kerrosta laukkaa, jotta saatte tuntuman hevosiinne. Katsoin kun kaikki keräilivät ohjia ja aloittelivat laukkaa.
- Wikke! Sony menee nyt ristilaukkaa! huusin. Wikke siirsi Sonyn raviin ja aloitti sitten uuden laukan.
- Ja Iina hidastaa vähän! naurahdin, kun Iina melkein kaahotti ympäri maneesia. Iina hidasti Allua ja sai laukan kontrolliin.
- Hyvä. Ottakaa hetkeksi käynti niin selitän vähän infoa tästä radasta, sepitin ja kaikki ottivat takaisin käyntiin.
- Hienoa, eli tässä on vain kaksi tötsää, koska tarvitsemme vain kaksi tötsää, naurahdin, - Lähdette tuolta lyhyeltä sivulta laukkaamaan ja kierrätte tämän ensimmäisen tötsän vasemmalta ja tämän toisen tötsän oikealta. Ja koko ajan laukan pitäisi olla kontrollissanne. Jos tuntuu liian helpolta vaihtakaa laukkaa aina tötsien kohdalla. Ja vain yksi kerrallaan laukkaamaan! ohjeistin. Kaikki kertasivat radan mielessään ja alkoivat kävellä.
- Ensin voi tulla vaikka Heidi ja Pablo, hymyilin. Pablo oli nöyrtynyt jo paljon ja Heidi otti ensin laukka ympyrän päätyyn.
- Hyvä, ja tule vain, huusin ja näin ratsukon tulevan laukassa.
- Käännä vasta mutkan jälkeen, huusin vielä ohjeita. Näin Heidin ja Pablon tulevan hienossa tasapainoisessa laukassa kohti ensimmäistä tötsää. Tötsän kohdalla Heidi yritti vaihtaa laukkaa, mutta Pablo jatkoi yhä oikeaa laukkaa.
- Mihin se vasen laukka jäi? Uudestaan, et saa luovuttaa. Katsoin Heidiä kun tämä käänsi Pablon laukassa uuteen yritykseen. Heidi tuli Pablon kanssa uudelleen tötsän viereen.
- Muista pidäte! huusin ja näinkin Heidin vaihtavan kauniisti laukkaa.
- Hyvä, mutta vielä täytyy vaihtaa laukka takaisin, naurahdin. Heidi keskittyi ja toisen tötsän kohdalla hän vaihtoi laukan takaisin oikeaan laukkaan.
- Hienoa! Vähän epätasapainossa olitte, muista laukan vaihto kunnon suoristuksen jälkeen! hymähdin ja katsoin Wikkeä joka jo laukkasi Sonylla pääty-ympyrää.
- Tule vain! Annoin luvan Wikelle ja Wikke lähti tulemaan kohti pikku rataamme.
- Pidä se suorana ja jos aiot vaihtaa laukan, niin muista puolipidäte! huutelin innoissani ohjeita. Wikke katsahti minuun, teki pidätteen ja vaihtoi onnistuneesti laukkaa ja jatkoi voitonriemuisena rataa.
- Rata ei ole loppu vielä, Wikke! Suorista hevonen kaarteen jälkeen! Mutta myöhästyin sanoissani vähän, Wikke yritti vaihtaa laukkaa, mutta Sony ymmärsi avut väärin, kaartaen vasemmalle oikean sijaan.
- Väärä suunta! karjuin Wikelle ja tämä nolona siirsi raviin.
- Öh, yritän uudestaan, Wikke sanoi ja aloitti laukan. Wikke tuli heti tötsille ja aloitti uudestaan. Wikke vaihtoi taas onnistuneesti oikean laukan vasempaan ja kaarsi tarkasti ensimmäisen kaarteen.
- Muista suoristaa ja selvät avut! sanoin vielä viime hetken ohjeet ja Wikke sai laukan vaihdettua.
- Nyt meni kosolti paremmin! kehuin Wikkeä. – Ja viimeisenä tulee sitten Iina Allulla!
Iina nosti laukan, ja meni heti radalle.
- Laukka ei ole nyt hyvää! Se on tahmea ja halumaton, ota pääty-ympyrä, ohjeistin. Iina käänsi ympyrälle ja alkoi työstää laukkaa.
- Ota sitä vähän kiinni, ja anna sitten vähän pohkeita, että se herää. Tee puolipidätteitä, jotta se kuuntelisi sinua paremmin. Iina teki kaiken, mitä käskin ja Allu alkoi laskea turpaansa alemmas.
- Parempi, nyt voit aloittaa radan, sanoin ja Iina aloitti radan. Hän käänsi Allun ensimmäiselle tötsälle ja vaihtoi laukan. Sitten kaarre.
- Muista taivuttaa sitä hevosta, pistä se kunnolla sisäpohkeen ympärille, mutta älä itse mene mukaan käännökseen. Allu taipui hienosti, vaikka ei täysin pysynyt Iinan hallittavissa.
- Se kaahottaa ja hidastelee ilman sinun lupaasi, löydä rytmi, ohjeistin ja Iina vaihtoi vielä laukkaa ja jatkoi onnistuneesti laukkaa vielä hetken aikaa, ennen kuin hän siirtyi raviin.
- Hienoa! Nyt loppu lämmittely vain kehiin, kevyttä ravia pari kierrosta, suunnan vaihto ja ravia taas. sitten käyntiin, kunnes ne eivät enää huohota. Katsoin ratsastajia. – Mä menen juomaan kaakaota, koska olen ihan jäässä, mutisin.
- No, just joo! Iina valitti ja aloitti Allulla ravin.
Wikke ja Sony
Sony oli alussa vähän laiska, ja itselläsi vilahteli tuoli istuntaa välissä. Olit kuitenkin päättäväinen ja sait Sonyn toimimaan. Tötsät menivät ihan hyvin. Muista taivutuksessa vain vähän myödätä ulko-ohjaa, jotta hevonen voi taipua kunnolla. Muista kunnon pidäte ennen laukan vaihtoa ja muista suoristaa hevonen. Meni kokonaisvaltaisesti tosi hyvin.
Heidi ja Pablo
Pablo vähän vei sinua alussa, mutta pidit hyvin hermosi ruunan kanssa. Muista vain tuntuvat pidätteet kun hevonen vie. Jos se vie sinua kerran, se yrittää toisenkin kerran, siksi tulisi alussa näyttää, kuka määrää tahdin. Putoamisen jälkeen Pablo nöyrtyi ja muisti, että selässä olija määrää. Tötsät menivät hyvin. Muista selkeät avut. Istuntasi on hieno, mutta kehitettävissä. Osaat hyvin hallita kuumaakin hevosta, hyvin meni!
Iina ja Allu
Allu ei kauheasti välittänyt avuistasi, ja välillä teki itse mitä sattui. Muista aina itse määrätä tahti ja suunta. Kuitenkin purit hammasta ja onnistuit hyvin. Laukka työskentelyä sinulle enemmän, koska et oikein tiedä, koska laukka on hyvä ja koska huono. Tötsät menivät kivasti, muista kunnon käännökset äläkä kaada tötsiä. Muista myös se kuuluisa linja. Hienosti meni!
