Post by Jassu on Sept 30, 2009 15:45:17 GMT 3
Terppatulloo Jassun pitämälle estetunnille 9. lokakuuta nollaysi.
Tarkotuksena olis pitää pidemmän puoleista rataa ja erilaisia teitä ja ohjausharjoituksia. Estekorkeus pidetään melko matalana, mutta sellaista 40-80cm välillä hypätään, poneilla madalletaan ja hevosilla korotetaan esteitä. Ja tunti pidetään näillä näkymin kentällä, ja annan poikkeuksellisesti Brellankin tunnille jollekulle halukkaalle (ja osaavalle !) ratsastajalle. Osallistua saa kuka vain, hengaajista hevosenomistajiin ja hoitajiin. Osallistujia otetaan vain ja ainoastaan 5, ja siitä en jousta.
Osallistujat ja maksutilanne:
Lokakuinen estetunti 9.10 alá Jassu
Juoksin kiireen vilkkaa kohti puista maneesia kukkapenkin ohi. Ovi ei narissut ja oli muutenkin ihmeen lämmin. Silti kentän pohja oli mukavaa liejua, joten tunti täytyi pitää maneesissa.
- Oorrait, ottakaa vaan ohjat tuntumalle ja alkuverryttelyravia uraa pitkin. Taivutelkaa poneja ympyröillä ja ottakaa heti välimatkat toisiinne. Onhan nyt kaikilla satulavyö tarpeeksi kireällä ja estejalustimet mitattu? Kiertäkää sitten miut kerta kokoan tähän lävistäjälle pari estettä. Aloitetaan nyt ihan pikkuesteillä alussa 40cm. Svea ja Frits hyppää tietenkin pienempää, kuin muut, kailotin maneesin laitamilta. Sytytin loputkin maneesin valoista ja lampsin sitten nostelemaan estepuomeja tolpilleen.
- Lynn, tässä oikeassa kierroksessa joudut sitten varmaankin käyttämään aika paljon sisäpohjetta Brellalle. Iina, mene huolellisesti kulmiin Rican kanssa, poni oikoo nyt hieman sisälle päin. Meillä tosiaan siis on koko maneesi käytössä, joten elkää oikoko ja pysytelkää poissa tallomasta syvää uraa. Menkää siis mielummin vaikka uran ulkopuolelta, jooko?
Huokaisin syvään ja nostin pitkän estepuomin käsivarsilleni. Pudotin sen kolahtaen maahan ja hain sille kaveriksi pari valkeaa estepuomia. Kuulin sadepisaroiden lotinan pihalta saakka. Oivallinen ajoitus pitää estetunti maneesissa, eipähän ainakaan kastuttaisi.
- Hyvä, hyvä, Maiss, Svea ravaa nyt oikein rivakasti. Tee silti hieman isompia ympyröitä, vähintään kymmenen kertaa kymmenen metriä. Ponin on vaikea kulkea tasapainossa pienellä kuviolla, heitin vaaleatukkaiselle ponitytölle.
Pyöritin loputkin puomit paikalleen jaloillani ja jatkoin normaalisti tunnin pitoa. Kävin istumaan lävistäjällä olevan okserin päälle ja annoin seuraavat ohjeet:
- Nyt, ottakaa välimatkat kuntoon ja nostakaa oikea laukka. Älkää antako ponien oikoa, teillä on täällä valtavan suuri tila käytössä ja teitä ei ole kuin viisi. Pikkuponeja täytyy väistää ja katsokaa kaikki, että ette vahingossakaan hyppää näitä esteitä, ok? Ja pysytelkää ensimmäiset kaksi kierrosta kevyessä istunnassa, harjoitetaan hieman tasapainoanne.
Tytöt tekivät työtä käskettyä. Estetunteja oli helppo pitää, ratsastajat olivat tuttuja ja suurin osa poneista melko luotettavia. Painotan sanaa melko.
- Soo, Lynn, ratsastat hienosti Brellaa, älä anna sen silti kiihdytellä! Ota voltille ja nosta uusi laukka, nojaa aavistuksen enemmän eteenpäin. Poni vain tuppaa innostumaan kun hiffaa, että ratsastaja on kevytistunnassa. Jasu, pidä Fritsillä ohjat tuntumalla, ulko-ohja roikkuu, ja pahasti!
Jatkoin lässyttämistäni ja hörpin vähän väliä kahvia termostaattipullostani. Vaikka kello oli vasta yksi päivällä, ikkunoista paistava taivas oli pilvistä mustanaan ja ulkona satoi kaatamalla. Not nice!
- Poju laukkaa hienosti, Wikke! Teille riittää. Samoin Brellalle ja Svealle. Muut vielä hetki laukassa ja pitäkää kevytistunta yllä. Noin. Hyvä, ja kaikki käyntiin, antakaa vapaat ohjat ja tulkaa hetkeksi käymään tässä keskellä, niin kerron radan.
Kaiken kokoiset ponit saartoivat minut ja hörppäsin jälleen espressoa termospullostani.
- Tjoo, eli niin kuin varmaan huomaatte, olen nyt kasannut tänne neljä estettä. Yksi tässä lävistäjällä, kaksi tuolla pitkällä sivulla ja yksi tuolla lyhyellä sivulla, sanoin ja osoittelin puhuessani esteitä valkoisilla itsetehdyillä lapasillani. – Aloitetaan näin; muut odottaa tässä keskellä lävistäjän vieressä ja tullaan rata yksi kerrallaan. Brella ja Poju pomppikoon ensimmäisenä, pikkuponeille lasken sitten vuorotellen esteitä. Nostetaan laukka tuolla C:n kohdalla, ohitetaan tuo kavalettiristikko kulmassa ja suora tie lävistäjälle. Hypätään lävistäjällä oleva okseri ja jatketaan uralta oikealle. Hypätään noi kaksi estettä tuolla pitkällä sivulla ja siitä suoraan uran viertä pitkin tuolle ristikolle. Seuraava saa lähteä, kunhan edellinen on hypännyt okserin. Okei, Wikke, voit aloittaa, paasasin sanomani loppuun.
Connemara nosti kauniin, keinuvan laukan ja Wikke ohjasi poninsa taidokkaasti okserille. Poju hyppäsi aavistuksen liian kaukaa, mutta Wikke pysyi hyvin mukana. Lynn ja Brella lähtivät matkaan. Islanninhevonen nosti nykivän laukan ja huiskutteli kaulaansa sivulta toiselle. Että, omaa ponia olikin vallan hauska katsella tunnilla, ajattelin. Lynn ratsasti silti hyvin, olihan tytöllä kokemusta jos jonkinlaisesta ratsusta. Brella hyppäsi vallan hyvin, olihan tammalla paljoltikin potentiaalia esteillä, vaikka ei mitään metrisiä hyppinytkään. Vielä.
- Hienosti molemmat. Lynn, muista ohjastuki käännöksissä, kiinnitä erityisesti huomiota ulko-ohjan tukeen. Wikke, pistä esteillä kättä aavistuksen enemmän eteenpäin, ettet nykäise Pojua suusta. Sitten ponit, Rica ensin. Hyvä, Iina, Rica menee nyt tosi hienosti, pidä laukka yhtä rivakkana esteiden välissä, muuten hyvin.
Pikkuponit hyppäs molemmat todella tasokkaasti, joten en keksinyt niistä paljon motkotettavaa. Korotin osaa esteistä reilu kymmenen senttiä. Wikke ja Poju selvittivät korotetunkin radan hienosti.
- Okei, Wikke, hyvin meni. Poju on sulla tosi hyvin tuntumalla. Sitten Lynn.
Lävistäjällä oleva okseri tuotti heti ongelmia potentiaaliselle geepeeponilleni. Islantilainen kielsi esteen varoittamatta ja peruutti taaksepäin kiemurrellen. Lynn roikkui itsepintaisesti kiinni valkoharjan niskassa ja onnistui kuin onnistuikin kapuamaan takaisin satulaan.
- Gou, Lynni, kuulin joidenkin muista tuntilaisista huudahtavan.
- Okei, tulkaa heti uusiksi. Poni vain pelleilee tahallaan, sie ohjasit tosi hyvin. Pidä pohkeet paremmin kiinni ponnistusvaiheessa, niin ehkä se auttaisi hieman?
Toisella yrityksellä tämäkin ratsukko suoritti radan ilman mukisemisia. Madalsin esteitä jälleen pikkuponeille, jotka suurin osa pomppivat melko hyvin. Mitä nyt Svea siirtyi raviin esteiden välissä ja kiersi näin yhden esteen, Frits kieltäytyi ristikosta ja Rica pudotti yhden puomeista. Tavallista tällaisilta tuntiponeilta, eihän se maailmaa silti kaataisi.
- Muutetaan tehtävää hieman. Tullaan nyt oikeaan kierrokseen, eli aloitetaan tuolta loppupäästä, lyhyen sivun ristikko hypätään ekana, sanoin ja kipitin vaihtamaan okserin puomien järjestystä.
Tässä kierroksessa kenelläkään (edes Brellalla!) ei ollut ongelmia. Ehkä kaikki tuntikaakeista olivatkin vasenjalkaisia. Tai sitten ne vain olivat tottuneet jo rataan. Mikäs tässä, ajattelin, ja hörppäsin jälleen espressoani.
- Hienosti menitte, jokainen! Maiss, sinulla on kadehdittava istunta. Sinusta näkee, että olet tottunut menemään nuin pienillä poneilla, itse en ainakaan osaisi keventää noin tiuhaan tahtiin, kuin nyt Svealla. Jasu, sinäkin menit Fritsillä todella hyvin. Pidä tosiaan vain ohjat enemmän tuntumalla, vaikkakin Frits onkin tuollainen ryöstelijä. Muuten ratsastit loistavasti. Iina, Rica kulki sinulla tänään melko hyvin, pidä kuitenkin huoli, että tahti askellajeissa pysyy koko ajan samana, ettei poni vain hidastele joissain vaiheissa. Sinullakin on hieno istunta! Lynn, menit Brellalla todella hyvin, eikä poni saanut pahempia paniikkikohtauksia tänään. Pidä sisäpohje tiukkana käännöksissä ja muista asetus myös laukassa. Muuten menit hienosti, ja mukaudut hyppyihin todella hyvin! Wikke, Poju meni tänään perusvarmasti. Te olette hieno ratsukko ja suoriuduitte tasokkaasti jokaisesta radasta. Sinulla on potentiaalia estekisoihinkin saakka! Ainoa vain, että varo, etteivät jalat mene hypyissä liian taakse, se vaikeuttaa tasapainoa.
Yskäisin pari kertaa ja palasin takaisin kentän keskelle kierrettyäni jokaisen ratsukon.
- Kiitoksia paljon tunnista, ja nähdään sitten seuraavalla kerralla uusissa merkeissä!
Tarkotuksena olis pitää pidemmän puoleista rataa ja erilaisia teitä ja ohjausharjoituksia. Estekorkeus pidetään melko matalana, mutta sellaista 40-80cm välillä hypätään, poneilla madalletaan ja hevosilla korotetaan esteitä. Ja tunti pidetään näillä näkymin kentällä, ja annan poikkeuksellisesti Brellankin tunnille jollekulle halukkaalle (ja osaavalle !) ratsastajalle. Osallistua saa kuka vain, hengaajista hevosenomistajiin ja hoitajiin. Osallistujia otetaan vain ja ainoastaan 5, ja siitä en jousta.
Osallistujat ja maksutilanne:
- Lynn - Brella €€€
- Maiss - Svea €€€
- Iina - Rica €€€
- Jasu - Frits €€€
- Wikke - Poju €€€
Lokakuinen estetunti 9.10 alá Jassu
Juoksin kiireen vilkkaa kohti puista maneesia kukkapenkin ohi. Ovi ei narissut ja oli muutenkin ihmeen lämmin. Silti kentän pohja oli mukavaa liejua, joten tunti täytyi pitää maneesissa.
- Oorrait, ottakaa vaan ohjat tuntumalle ja alkuverryttelyravia uraa pitkin. Taivutelkaa poneja ympyröillä ja ottakaa heti välimatkat toisiinne. Onhan nyt kaikilla satulavyö tarpeeksi kireällä ja estejalustimet mitattu? Kiertäkää sitten miut kerta kokoan tähän lävistäjälle pari estettä. Aloitetaan nyt ihan pikkuesteillä alussa 40cm. Svea ja Frits hyppää tietenkin pienempää, kuin muut, kailotin maneesin laitamilta. Sytytin loputkin maneesin valoista ja lampsin sitten nostelemaan estepuomeja tolpilleen.
- Lynn, tässä oikeassa kierroksessa joudut sitten varmaankin käyttämään aika paljon sisäpohjetta Brellalle. Iina, mene huolellisesti kulmiin Rican kanssa, poni oikoo nyt hieman sisälle päin. Meillä tosiaan siis on koko maneesi käytössä, joten elkää oikoko ja pysytelkää poissa tallomasta syvää uraa. Menkää siis mielummin vaikka uran ulkopuolelta, jooko?
Huokaisin syvään ja nostin pitkän estepuomin käsivarsilleni. Pudotin sen kolahtaen maahan ja hain sille kaveriksi pari valkeaa estepuomia. Kuulin sadepisaroiden lotinan pihalta saakka. Oivallinen ajoitus pitää estetunti maneesissa, eipähän ainakaan kastuttaisi.
- Hyvä, hyvä, Maiss, Svea ravaa nyt oikein rivakasti. Tee silti hieman isompia ympyröitä, vähintään kymmenen kertaa kymmenen metriä. Ponin on vaikea kulkea tasapainossa pienellä kuviolla, heitin vaaleatukkaiselle ponitytölle.
Pyöritin loputkin puomit paikalleen jaloillani ja jatkoin normaalisti tunnin pitoa. Kävin istumaan lävistäjällä olevan okserin päälle ja annoin seuraavat ohjeet:
- Nyt, ottakaa välimatkat kuntoon ja nostakaa oikea laukka. Älkää antako ponien oikoa, teillä on täällä valtavan suuri tila käytössä ja teitä ei ole kuin viisi. Pikkuponeja täytyy väistää ja katsokaa kaikki, että ette vahingossakaan hyppää näitä esteitä, ok? Ja pysytelkää ensimmäiset kaksi kierrosta kevyessä istunnassa, harjoitetaan hieman tasapainoanne.
Tytöt tekivät työtä käskettyä. Estetunteja oli helppo pitää, ratsastajat olivat tuttuja ja suurin osa poneista melko luotettavia. Painotan sanaa melko.
- Soo, Lynn, ratsastat hienosti Brellaa, älä anna sen silti kiihdytellä! Ota voltille ja nosta uusi laukka, nojaa aavistuksen enemmän eteenpäin. Poni vain tuppaa innostumaan kun hiffaa, että ratsastaja on kevytistunnassa. Jasu, pidä Fritsillä ohjat tuntumalla, ulko-ohja roikkuu, ja pahasti!
Jatkoin lässyttämistäni ja hörpin vähän väliä kahvia termostaattipullostani. Vaikka kello oli vasta yksi päivällä, ikkunoista paistava taivas oli pilvistä mustanaan ja ulkona satoi kaatamalla. Not nice!
- Poju laukkaa hienosti, Wikke! Teille riittää. Samoin Brellalle ja Svealle. Muut vielä hetki laukassa ja pitäkää kevytistunta yllä. Noin. Hyvä, ja kaikki käyntiin, antakaa vapaat ohjat ja tulkaa hetkeksi käymään tässä keskellä, niin kerron radan.
Kaiken kokoiset ponit saartoivat minut ja hörppäsin jälleen espressoa termospullostani.
- Tjoo, eli niin kuin varmaan huomaatte, olen nyt kasannut tänne neljä estettä. Yksi tässä lävistäjällä, kaksi tuolla pitkällä sivulla ja yksi tuolla lyhyellä sivulla, sanoin ja osoittelin puhuessani esteitä valkoisilla itsetehdyillä lapasillani. – Aloitetaan näin; muut odottaa tässä keskellä lävistäjän vieressä ja tullaan rata yksi kerrallaan. Brella ja Poju pomppikoon ensimmäisenä, pikkuponeille lasken sitten vuorotellen esteitä. Nostetaan laukka tuolla C:n kohdalla, ohitetaan tuo kavalettiristikko kulmassa ja suora tie lävistäjälle. Hypätään lävistäjällä oleva okseri ja jatketaan uralta oikealle. Hypätään noi kaksi estettä tuolla pitkällä sivulla ja siitä suoraan uran viertä pitkin tuolle ristikolle. Seuraava saa lähteä, kunhan edellinen on hypännyt okserin. Okei, Wikke, voit aloittaa, paasasin sanomani loppuun.
Connemara nosti kauniin, keinuvan laukan ja Wikke ohjasi poninsa taidokkaasti okserille. Poju hyppäsi aavistuksen liian kaukaa, mutta Wikke pysyi hyvin mukana. Lynn ja Brella lähtivät matkaan. Islanninhevonen nosti nykivän laukan ja huiskutteli kaulaansa sivulta toiselle. Että, omaa ponia olikin vallan hauska katsella tunnilla, ajattelin. Lynn ratsasti silti hyvin, olihan tytöllä kokemusta jos jonkinlaisesta ratsusta. Brella hyppäsi vallan hyvin, olihan tammalla paljoltikin potentiaalia esteillä, vaikka ei mitään metrisiä hyppinytkään. Vielä.
- Hienosti molemmat. Lynn, muista ohjastuki käännöksissä, kiinnitä erityisesti huomiota ulko-ohjan tukeen. Wikke, pistä esteillä kättä aavistuksen enemmän eteenpäin, ettet nykäise Pojua suusta. Sitten ponit, Rica ensin. Hyvä, Iina, Rica menee nyt tosi hienosti, pidä laukka yhtä rivakkana esteiden välissä, muuten hyvin.
Pikkuponit hyppäs molemmat todella tasokkaasti, joten en keksinyt niistä paljon motkotettavaa. Korotin osaa esteistä reilu kymmenen senttiä. Wikke ja Poju selvittivät korotetunkin radan hienosti.
- Okei, Wikke, hyvin meni. Poju on sulla tosi hyvin tuntumalla. Sitten Lynn.
Lävistäjällä oleva okseri tuotti heti ongelmia potentiaaliselle geepeeponilleni. Islantilainen kielsi esteen varoittamatta ja peruutti taaksepäin kiemurrellen. Lynn roikkui itsepintaisesti kiinni valkoharjan niskassa ja onnistui kuin onnistuikin kapuamaan takaisin satulaan.
- Gou, Lynni, kuulin joidenkin muista tuntilaisista huudahtavan.
- Okei, tulkaa heti uusiksi. Poni vain pelleilee tahallaan, sie ohjasit tosi hyvin. Pidä pohkeet paremmin kiinni ponnistusvaiheessa, niin ehkä se auttaisi hieman?
Toisella yrityksellä tämäkin ratsukko suoritti radan ilman mukisemisia. Madalsin esteitä jälleen pikkuponeille, jotka suurin osa pomppivat melko hyvin. Mitä nyt Svea siirtyi raviin esteiden välissä ja kiersi näin yhden esteen, Frits kieltäytyi ristikosta ja Rica pudotti yhden puomeista. Tavallista tällaisilta tuntiponeilta, eihän se maailmaa silti kaataisi.
- Muutetaan tehtävää hieman. Tullaan nyt oikeaan kierrokseen, eli aloitetaan tuolta loppupäästä, lyhyen sivun ristikko hypätään ekana, sanoin ja kipitin vaihtamaan okserin puomien järjestystä.
Tässä kierroksessa kenelläkään (edes Brellalla!) ei ollut ongelmia. Ehkä kaikki tuntikaakeista olivatkin vasenjalkaisia. Tai sitten ne vain olivat tottuneet jo rataan. Mikäs tässä, ajattelin, ja hörppäsin jälleen espressoani.
- Hienosti menitte, jokainen! Maiss, sinulla on kadehdittava istunta. Sinusta näkee, että olet tottunut menemään nuin pienillä poneilla, itse en ainakaan osaisi keventää noin tiuhaan tahtiin, kuin nyt Svealla. Jasu, sinäkin menit Fritsillä todella hyvin. Pidä tosiaan vain ohjat enemmän tuntumalla, vaikkakin Frits onkin tuollainen ryöstelijä. Muuten ratsastit loistavasti. Iina, Rica kulki sinulla tänään melko hyvin, pidä kuitenkin huoli, että tahti askellajeissa pysyy koko ajan samana, ettei poni vain hidastele joissain vaiheissa. Sinullakin on hieno istunta! Lynn, menit Brellalla todella hyvin, eikä poni saanut pahempia paniikkikohtauksia tänään. Pidä sisäpohje tiukkana käännöksissä ja muista asetus myös laukassa. Muuten menit hienosti, ja mukaudut hyppyihin todella hyvin! Wikke, Poju meni tänään perusvarmasti. Te olette hieno ratsukko ja suoriuduitte tasokkaasti jokaisesta radasta. Sinulla on potentiaalia estekisoihinkin saakka! Ainoa vain, että varo, etteivät jalat mene hypyissä liian taakse, se vaikeuttaa tasapainoa.
Yskäisin pari kertaa ja palasin takaisin kentän keskelle kierrettyäni jokaisen ratsukon.
- Kiitoksia paljon tunnista, ja nähdään sitten seuraavalla kerralla uusissa merkeissä!
