|
|
Post by Meeba on Sept 12, 2010 10:56:18 GMT 3
Piirrustushimo iski, noniin klikkaa TÄSTÄ jos haluat nähdä Lunan kuvan... joka on ihan ookoo. Eli, äiti tulikin, kuten lupasi ikuistamaan kuvan Lunasta. Tämän kuvan laitan seinälle... ehkä oikeassa elämässäkin X'DD 27 hm, jee<33 |
|
|
|
Post by Meeba on Sept 12, 2010 11:21:35 GMT 3
Taas another kuva<33 Lunaa on niiin kiva piirtää. Tällainen tuli, pidän oikeen kovasti. Lunan pää onnistu hyvin ja olen tyytyväinen minuunkin. 28 hm |
|
|
|
Post by Meeba on Sept 12, 2010 12:00:03 GMT 3
TÄSSÄ taas yksi kuva Lunasta ja, kivasta, suloisesta Pablosta  TÄSSÄ taas on äskeisestä kuvasta... krhm, taideversio X'DD kylläkylläh... tuo se vasta on taidetta! ;D Lupaan että seuraavaks hoitoa tarinana... mut kuiteski... 29 hm <3 8)
|
|
|
|
Post by Meeba on Sept 12, 2010 20:11:41 GMT 3
Wondering can you be mine? 12.9.10
"Noin, sitte soljet kiinni", juttelen tammalle joka luimii minun laittaessa loimensa solkia kiinni. Taputan tammaa ja sitten harjailen pikaisesti kaulan ja jalat puhtaiksi. "Laitetaan häntä kiinni huomiseksi, sitten tulet tosi kauniiksi. Sitten häntäsi kihartuu!" Hymähdän ja letitän tamman hännän pikaisesti. "Voi, olisi ihanaa omistaa sinut. Omistanhan jo Queenin.. joka pyrkiikin Shelyesiin kanssani.. mutta sinäkin olisit ihana omistettavana. Hoitajana olokin kyllä riittää!" Hymyilen ja halaan rentoutunutta Lunaa, jonka silmät ovat puoliummessa... ilmeisesti väsymyksen takia.
Haen pari heinäkasaa lisää, sillä heinää oli kulunut illalla yllättävän paljon. "Oohoh, tää sun vesi on ihan likasta!" Tuhahdan ja vaihdan vedenkin pikaisesti. "Noniin, katon vielä nopeesti onko muillakin hyvä olla." Raotan tamman karsinanoven, ja kurkkaan muitten karsinoihin. Kaikki ovat tyytyväisiä. Kuulen vaan rouskintaa ja hirnahduksia vähänväliä. "Noniin... tuun kohta takaisin. Meen ottamaan eka kotiin välipalaa.. Ei kestä kauaa!" Hymyilen ja kipaisen kotiin. Söisin, sitten kerkeisin vielä tulla takaisin tallille.
***
Jätän pyörän nojaamaan lukossa tallin seinälle ja kipitän Lunan karsinaan. Tulin takaisin, mikä sen ihanempaa. Laskeuduin Lunan heinäkasalle, ja suljin karsinan oven. Jäin lepäänääb haukotellen heinäkasoille Luna seuranani. Shelyesin piha oli jo aivan autio ja hiljainen, norjan kauniissa syksy-yössä oli viileää, mutta kiehtovaa olla.
Nukahdin hevosten pehmeään hörinään, ja heinän rouskutukseen. Näin Lunan laskeutuvan viereeni. Tamma laski päänsä aivan vierelleni.. hiljaa puhaltaen lämmintä ilmaa kalpeille, nuhaisille kasvoilleni. Poskeni olivat hieman punaiset. Jassu sattui kulkemaan Lunan karsinasta ohi, ja tyttö alkoi hymyilemään. Apinavirneineen tämä laski huivinsa päälleni ja levitti sen mahdollisimman hyvin. Tähän se pirteä päivä loppui. Alkoi yhdeksältä aamulla... ja loppui varttia yli kahdeksan.
30 hm
|
|
|
|
Post by Meeba on Sept 15, 2010 18:14:03 GMT 3
THE SUNSET
"WAU!" Huudahdan nähdessäni suuren auringon laskeutuvan kellertävien peltojen, pinkin taivaan, ja suurien vuorien taakke. Jättimäiset pilviuntuvat kiertivät keltaisen valon ympärillä ja pysäytin Lunan ihastellessani tätä kaunista näkyä. Olimme Shelyn maastoissa ratsastamassa tamman kuumuttua liian pahasti kentällä.
"Täällä sä voit rauhottua!" Hymyilen ja taputan tammaa kaulalle. Luna pärskähtää ja katsoo kauniiseen auringonlaskuun päin. Jatkamme pienen hetken kuluttua verkkaista matkaamme kohti vuoristoa. Luna nappaa matkalta pari ruohotukkua suuhunsa ja minä tasapainottelen satulassa ilman jalustimia. Meillä on mukana vihreä huopa, johon asettuisin ruokatauollamme. Olin kiinnittänyt satulaan myös repun, jossa olisi ruokaa ja vettä meille molemmille. Olimme siis, arvattavissa varustautuneet reissuun hyvin. "Luna, tuolla se aukea on!" Huudahdan ja osoitan itsekseni metsäaukiolle, johon paistaa aivan täysin aurinko. Painan pohkeeni Lunan kylkeen ja nelistämme hurjaa vauhtia alamäkeä pitkin.
"Prrr!" Pysäytän Lunan ollessamme suuren havumetsän luona, aivan vuorenreunassa, auringonlaskun edessä, metsäaukiolla. "Katso!" Hämmästelen kaunista aurinkoa, joka paistaa Lunan ja minun silmiini. Jäämme seisomaan pariksi minuutiksi ihastelemaan tätä upeaa näkyä. Kuka uskoisikaan, että auringosta ja pilvistä voisi syntyä jotakin noin kaunista? Huokasin syvään.
31 hm
|
|
|
|
Post by Meeba on Sept 15, 2010 18:17:20 GMT 3
Tässä ihastelemme Lunan kanssa auringonlaskua. 32 hm 8)
|
|
|
|
Post by Meeba on Sept 27, 2010 17:39:51 GMT 3
|
|
|
|
Post by Meeba on Sept 27, 2010 17:58:39 GMT 3
Harmaa päivä ~ 27.9.10
Kävelen tottuneesti tarhoille. Huomaan Lunan tulevan vastaani. "Heips, tyttö!" Rapsutan tamman valkeaa otsaa, otsatukkaa hellästi puhaltaen pois silmiltä. "Sä taidatkin olla piehtaroinut nyt ihan kunnolla?" Virnistän päätään pudistavalle tammalle. "Näää - älä yritä jekuttaa." Puuskahdan kädet vyötärölläni. "Mä harjaan sut kuule ihan kunnolla neitiseni - ja ehkä jopa vien pesulle." Taputan tamman lautasta, josta pöllähtää suuri määrä pölyä ilmoille. Nappaan tammuskan riimuun ja talutan toisen sisälle. "Näin, hienosti.. EI SAA, RAUHASSA!" Olin rauhoitellut tammaa, kunnes tämä säikähti suuresti pesuboxin kolisevaa lattiaa. Ja minä kun olin vielä askeltanut suoraan ämpäriin. Siitä Luna vasta saikin steppikohtauksen. Huokaisen syvää, ja haen luimistelevan tamman boxin perältä, ja sidon vetosolmulla kiinni aitaan. Sitten kuulen tirskuntaa takaatani. "EI HITSI OLISITPA NÄHNY ILMEES KU ASTUIT SIIHEN ÄMPÄRIIN!" Joku hihitti, ja minä katsoin murhaavasti taakseni. Tiesin, että se oli Kopsu. "Hah." Naurahdan leikilläni loukkaantuneesti. "Haluutko että pidän tammaa aloillaan?" Kopsu kysyi Lunan stepastellessa minun häslätessä suihkun kanssa. "Öö joo apu olis tarpeen." Hymähdän.
Kopsu tulee ja silittää Lunaa samalla pitäen sen riimusta kiinni. Tamma nostaa aina jalkaansa minun yrittäessä pestä niitä. "Huoh." Puuskahdan mönjäkasalle, joka seisoo edessämme hermostuneesti. "Herranjumala, mikä sillä tänään on? Haluis varmaan päästä karsinaansa tai jotain.." Mutisen. Kopsu nyökkää hiljaa. Kuulemme Loren hirnunnan. "Oho, mun pitää mennä, anteeks. Moikka!" Kopsu hymähtää ja juoksee muualle. Minä jatkan Lunan pesemistä.
34 hm
|
|
|
|
Post by Meeba on Oct 4, 2010 17:58:03 GMT 3
It's a new day
Lokakuu. Ravistin päätäni ja kiristin poninhäntääni, kun astuin Lunan karsinaan. "Heii, tyttöseni!" Nauraa hihitän, kun valkea tamma astuu eteeni ja työntää pyöreän, pehmeän päänsä syliini. Silitän hellästi toisen samettiturpaa. "Oii että sä oot syötävän suloinen tammuskaiseni", juttelen hörisevälle tammalle, joka lepuuttaa rentoutuneena takastaan. "Voitais seisoskella tässä koko päivä, mutta me kuule mennään reenaa!" Totean virnistäen. "Mul nimittäin alkaa kohta pianotunti", puuskahdan. "Tosin sinnekkään en jaksais mennä..." Huokaisen.
Kuulen töminää ja kolinaa, ja käännyn Lunan säpsähdellessä taakseni, ja näen kirjavan ponin. Siristän silmiäni. Kuka tuo oli? "Voiei, anteeks ottaisitko sen kiinni?" Blondi, nuori nainen huusi minulle. "Oho, joo tottakai", hymähdin ja jätin Lunan karsinaan, ja suljin oven väliaikaisesti. Otin ponin kiinni, ja ojensin sen takaisin hänelle. "Kukas tuo komistus on?" Luon virneen tytölle. "Crime, ja mä oon Veke!" Hän hymyili minulle pirteästi ja taputti poniaan. "Oolrait, eli Crime ja Veke, heh, painetaan mieleen. Mä oon Meeba", sanon ja astun takaisin Lunan karsinaan. "Okei, luulisin et mä muistaisin sut, jos toistamiseenkin nähään", Veke taputti Crimeä ja talutti sen muualle. "Onko se vähän villi?" Kysyin hieman hiljaisesti, harjatessani samalla Lunaa. "Hah, jep, välillä, mä totuttelen sitä ratsaille", tyttö moikkasi ja minä moikkasin hänelle takaisin. Pian hän kaikkosikin muualle. Veke ja Crime. "Tervetuloa jengiin muuten, Veke!" Huudan vielä tytön perään, joka nauraa hihittää.
35 hm - apua, jos pyöristetään niin 40 Mutta ehei, ei ihan vielä, odotellaan vaan :D
- Meeba ja Lunskipallo... (+Veke ja Crime siellä taustalla tarinassa)
|
|
|
|
Post by Meeba on Oct 4, 2010 18:03:11 GMT 3
|
|
|
|
Post by Meeba on Oct 5, 2010 20:15:32 GMT 3
|
|
|
|
Post by sirikka on Oct 10, 2010 13:49:26 GMT 3
Huh, ihan ekaksi pyydän anteeksi tämmöistä piilokäyttäytymistäni, nimittäin meillä oli koulussa kokeita, ja pari tooodella suurta projektia meneillään. Jos luulitte että lopetan Shelyssä hoitamisen niin luulot pois, täältä tullaan hitaasti mutta varmasti!
[glow=red,2,300]PITKÄSTÄ AIKAA[/glow]
Tosiaan, oli mennyt pitkä aika, kun viimeksi näin Lunan. Tamma tervehti minua silti korvat hörhössä, kun avasin karsinan oven. Se tutki ensin kädet, sitten taskut ja lopulta tyytyi kohmeiseen porkkanan palaan. Taputtelin Lunaa, jonka Meeba oli tainnut jo harjata.
- SINÄ! kirkui Meeba ja hyökkäsi halien luokseni
- Sirikka is bäk! naurahdin ja katsoin tyttöä. Hän oli selvästi iloinen paluustani (vai oletko?). Kyselin hieman kuulumisia ja itten toisesta näkyi enään hulmuavat hiukset ja kohta löysinkin itseni karsinan lattialta.
- Luna, senkin pelle! tuhistelin nurkasta, kun kimo tamma virnisteli edessäni. Nousin pikaisesti ylös ottaen pölärin käteen harjapakista. Viimeistelin tamman sillä ja hain varusteet. Satula, suitset ja mitäs vielä...? -PINTELIT! huudahdin ja kaivelin harjapakkia. Kohta sieltä löytyikin neljät patjat ja pintelit. Otin puolet niistä syliini ja lähdin Lunan takamusta kohti. Sain pintelit yllättävän nopeasti, jos huomioidaan että sormeni olivat kuin jääkuutiot. Etupuoli meni hieman hitaammin, sillä pintelit putoilivat koko ajan käsistäni. Suitsitin Lunan rauhassa ja saatuani remelit kiinni nostin satulan tamman selkään. Se polkaisi jalalla ilmaa, mutta lopetti kun kiristelin vyötä. Nyt kimo pelle pullisteli niin että sain vyön vain ensimmäiseen reikään. Odottelin hetken ja kun Luna taas alkoi hengitellä normaalisti kiristin vyötä kahdella reijällä ja lähdin kohti lämmistä maneesia. Ulkona oli helvetin kylmä, ja koko matka oli poukkoilevan Lunan ja kovan tuulen takia kärsimystä.
Olin juuri päässyt selkään, kun alkoi sataa. Luna hätkähti ääniä, ja hyppäsi sivuun. Tyynnyttelin tammaa ja lähdin kiertämään maneesia rauhallisesti pitkin ohjin. N. 5min jälkeen keräsin ohjat ja tarkistin istunnan, sekä pyysin ravia. Huomasin miten kevyet askeleet Lunalla oli, ja miten olinkaan ikävöinyt niitä. Istuin alas harjoitusraviin ja tein voltin joka kirjaimessa, Luna alkoi kulkea kuolaimella, ja kulki reippaasti eteenpäin. Hidastin parin kierroksen jälkeen käynnin ja vaihdoin suunnan. Tein samaa tehtävää siihenkin suuntaan, ja taputtelin Lunaa. Olin mennyt vasta kaksikymmentä minuuttia. Nostin laukan ja laukkasin pääty-ympyrän molemmissa päissä ja jatkoin laukkaa kierroksen. Harjoittelin ravi - stop - ravi -siirtymisiä, mitkä sujuivat heikunkeikun. Lopulta suostuin lähtemään puolen tunnin lenkille lähimaille. Kiersimme Shelyn tilukset osittain käynnissä, ravissa ja hieman laukassakin. Pälätin Lunalle kaikesta tylsästä, ja kohta tamma paskoi keskelle metsätietä. Suljin suuni ikään kuin sama tapahtuisi kohta sillekin. Kuljimme hiljaisuudessa tallille ja pihalla nostin jalustimet ja irrotin satulan. Sade oli loppunut. Löysäsin satulavyötä ja kävelin Lunan kanssa pari kierrosta tallin pihalla. Rapsuttelin tammaa korvanjuuresta, ja laiskiainen vain roikotti päätään ja hörähteli. Käännyin talliin, jossa heppakaverit hirnuivat Lunalle. Käänsin Lunan karsinassa ja irrotin pintelit, suitset ja satulan. Jätin avonaiset pintelin maahan hetkeksi ja kävin pesemessä kuolaimet, kokoamassa suitset ja heittämässä kamat paikoilleen. Harjasin Lunan pikaisesti ja kokosin pintelit pikavauhtia. Jätin ne harjapakkiin ja lähdin kotiin.
6HM
|
|
|
|
Post by sirikka on Oct 16, 2010 15:29:26 GMT 3
|
|
|
|
Post by Meeba on Nov 9, 2010 19:11:34 GMT 3
Just a normal day - 9.11.2010
Pakkanen oli saapunut jo tänne Shelyesiinkin päin. Näin 'pitkästä aikaa' kävelin, kylläkin tottuneesti, upealle tallille, jossa hoidin Lunaa. Shelyes. Nimi kävi mielessäni uudelleen ja uudelleen, ja sitten menin hakemaan Lunaa tarhoilta. "LUNSKII!" Tamma vastaanotti minut heti oikein lämpimästi. Pallero tammuska juoksi luokseni erittäin nopeasti ja painoi lämpimän päänsä syliini ja puhalsi ilmaa sieraimistaan kasvoilleni. Aloin hihittää hetken, ja sitten nappasin tamman mukaani riimuun. "Meeba, moi!" Huomasin pari tallityttöä matkalla talliin ja moikkasin niille. Ookkei, nyt puunaaminen. "Meeba, moi!" Huomasin Veken tulevan luokseni ja hymyilevän kuin mikäkin Aurinko. "Vekee! Moro!" Tervehdin iloisesti. "No mites sulla ja Crimellä?" Kysyin nauraen. "Huoh... no kyllä paljon paremmin jo." Veke hymyili. Jäimme juttelemaan hetkeksi, mutta sitten vein Lunan karsinaansa ja Veke lähti harjailemaan Crimeä.
"Nonniin. Nyt sitten se hoitamisosuus, eiks niin tammuska?" Hymyilin pirteästi, mutta Luna katsoi minua takaisin hieman hölmistyneenä. Naurahdin. "Ei mittään. Kuule ootas sä siinä, mä haen harjapakin." Jätin karsinanoven raolleen, niin, ettei Luna pääsisi karsinasta ulos, eikä mikään muukaan sisään. Pian tulin takaisin harjapakki kädessäni, Lunan karsinaan. "No juu, tulin takas", hymyilin tamman tullessa kiehnaamaan itseeni kiinni. "Nyt. Laitetaas sut kuntoon." Hymyilin, ja avasin harjapakin, ja nappasin käteeni yhden harjan. Pölärin. Sillä aloin harjailemaan pyörein liikkein Lunan karvapeitettä läpi. "Noo!" Lunan viereinen karsina kolisi senverran, että tamma pelästyi ja lähti peruuttamaan yhtäkkiä karsinan perälle. "PRR!"
Pienen hätiköinnin ja hoitamisen jälkeen olin jotenkin onnistunut saamaan yli-innokkaalle tammalle kamat päälle, ja lähdin taluttamaan Lunaa ohjista ulos kentälle. Pian olimmekin perillä. "Oh. Sopiiko tulla?" Huomasin jo Loviisan ja Ellan kentällä, mutta he hyväksyivät minut mukaan. "Meeba, mites sulla menee?" Loviisa kysyi ja vastasin: "Hyvin." Selkääni päästyä aloin kerätä ohjia Lunan kanssa. "Noniin, eteen ratsu reima", vitsailin ja Loviisakin nauroi. Teimme pienen maastolenkin kentällä harjoittelemisen jälkeen ja laitoimme yhdessä hevoset takaisin karsinoihinsa.
38 hm! :3
|
|
|
|
Post by Meeba on Nov 13, 2010 20:11:44 GMT 3
Joulunodotusta
Kimo poni hörisi rentoutuneena minun harjatessa sen valkeaa karvapeitettä pitkin ja pyörein vedoin. "No mitäs sanot, Lunski? Mitä odotat Shelyn joululta?" Virnistin aurinkoisesti tammalle, joka pärskähti vastaukseksi ja alkoi mättää heinää suuhunsa. "Hah." Taputan tammaa kaulalle naureskellen. "Tää on meiän eka yhteinen joulu. Sinä, minä, plus Sirikka." Hymyilen Lunalle. "Missähän se muuten nyt on?" Pälyilin karsinassa ympärilleni. Luna tuuppasi minua. "Ai. Joo. Tosiaan." Jatkoin harjailua, ja kun olin harjannut Lunan, hain tälle sadeloimen ja suitset. Palasin pian takaisin karsinaan. "Noniin. Saas nähä mitä sä kuule tälle päivälle keksit", hekotin hetken ja laskin loimen luimivan tamman selkään. Kiristin vyöt ja sitten laitoin suitset. "Mitäs sanot jos käytäis pieni maastolenkura näin iltasin? Ku on kerta niin kaunis sääkin. Lunta sataa ja kaikki." Hymyilen tammalle, joka hörisee ilmeisesti myöntävästi. "No hyvä." Tartun Lunan ohjista ja avasin karsinan oven ja vein tamman ulos oven suljettuani. Pari tallityttöäkin tuli vastaan ja moikkasin heille.
"Meeba! Mooi!" Huomasin tutut kasvot. "Veke? Mooi!" Me moikattiin toisillemme, ja pysäytin Lunan, ja vedin sitä hellästi ohjista kun se näytti innostuvan Crimen tulosta. "Oon menossa maastoon. Tuutkos sä mukaan?" Katsoin tyttöä kysyvästi ja nousin Lunan selkään. "Joo! Mielelläni!" Vaaleahiuksinen tyttö nousi kirjavan, komean poninsa satulaan ja keräsi ohjia käteensä. "Crime meni taas tosi hienosti maneesissa. Me jatketaan huomenna treenejä. Mut nyt ois hyvä vähän jäähdytellä. Mennään." Maiskutimme vaisut ponit liikkeelle. Matkan taittaminen oli erittäin mukavaa kera hyvän kaverin. "Mites sulla ja Lunalla?" Pienen hiljaisuuden päästä hiekkatiellä Veke uskalsi avata jälleen suunsa. "Hyvinhä me. Tässä joulua odotellessa." Taputin valkeaa ratsuani kaulalle. "Me Crimenkin kanssa odotellaan joulua innolla." Veke silitti kirjavaa poniansa kaulalle ja hymyili. "En tosiaankaan malta oottaa joul...Hei kato tätä tietä. Se on ku tehty laukalle." Keskeytin puheeni ja katsoin Vekeen. "Mietitkö sä samaa ku mä?" Veke kysy virnistäen. "Jep. Mennään!" Kikatin ja siirryin ravin kautta laukkaan. Veke nauroi. "Venaa muaaaa!" Crime siirtyikin itsestään kiitolaukkaan ja pian olimmekin kiitämässä jo tätä pientä hiekkatietä. Parin minuutin päästä hidastimme hevoset raviin ja huohotimme. Meidän oli pitänyt tehdä kaikkemme että hevoset pysyisivät laukassa eivätkä ne olisi lähtenyt sinkoilemaan ihan minne sattuu. "Huhhuh. No nyt saatiin poneilta ainakin liiat energiat pois", Veke nauraa räkätti ja käänsimme ratsuimme takaisin talliin päin. Nauroimme ja juttelimme loppumatkan. Mutta pian, kun olimme tallinpihassa minä säpsähdin. "Luna, prr.. Rauhassa." Kosketin nenänpäätäni ja huomasin siinä olevan lumihiutaleen. "Lunta!" Veke huudahti ja nosti kätensä ilmaan. Ponit riehastuivat ja alkoivat pärskimään ja heittelemään päätään. Ja me vain nauroimme. Tästä se talvi ja Joulunodotus starttaisi. Hienoista lumihiutaleista ja nauramisesta! Ja tätä seuraisi varmasti kaiket vuodet. Hyvää Joulunodotusta Shelyesiläisille!
39 hm
|
|
