Miran hoitopäiväkirja

[jokeri]

SHS Miraculous Me "Mira"

Norjanvuonohevonen, tamma
Hoitaja: Iina
Omille sivuille

[jokeri]

Miracle of Miracles

Avasin hitaasti ja varovaisesti Shelyesin tallin oven raolleen ja kurkkasin sisään. Miten kaunista sisällä olikaan. Kaikki paikat siististi ja tavarat omilla paikoillaan.
Avasin oven kunnolla auki ja tutkailin hevosten ovikylttejä. Karsinoissa oli toinen toistaan hienompia vuonohevosia, mutta yksi pisti yrityisesti silmään.

Luin nopeasti ovikyltin ja totesin vuonohevosen olevan juuri minulle tarkoitettu tuore hoitohevoseni, Mira.

Vaalea, punaisella sävyllä varustettu tamma katseli minua epävarmasti, mutta samalla niin rohkeasti. En tiennyt kumpi meistä oli se epävarmempi, mutta otin rohkeasti karsinan ulkopuolelta kahvasta roikkumasta Tummanruskean riimunnarun.
" Noniin, pieni tyttöseni, luotatko minuun, meistä tulee pari, ystävät. "
Jutustelin pienikokoiselle tammalle.

Tamma nosti päätään ja hörähteli uteliaana.
" Heh, oletpa kaunis, Mira.. "
Lepertelin ja avasin samalla kitaasti karsinan oven.

Kaunis tamma näytti hyvin epäluuloiselta ja päätin vain taputtaa sitä ensin. Tamma nuuhkaisi kättäni ensin ja sitten töykkäisi tervehdykseksi.
" Niin, noin sitä pitää.. "
Puhuin hiljaa, melkein kuiskaten.

Rapsutin tammaa ja otin rivakasti karsinan ulkopuolella olevasta harjakopasta Miralle yhden harjan ja rupesin hitaasti rennoin vedoin harjaamaan tammaan kuparista karvaa.

Jokeri ja Mira 1HM

[jokeri]

Kouluun taas

" Hei, Mira! "
Huusin ensimmäiseksi tarhassa seisovalle tammalle.
" Mitäs tyttö? "
Jatkoin.
" Mulla alkoi tänään koulu, ärsyttävää, mutta päätin tulla nyt moikkaamaan suakin.. "
Jutustelin tammalle.

Tamma nosti kaunista siroa päätään ja heilautti sitä kärsimättömänä, kuin olisi halunnut sanoa: "Ota kiinni jos saat!"


Juu, ei tullut oikein Miran väriä.. eikä muutenkaan kovin panostettu..

Otin riimun ja riimunnarun maasta ja lampsin hakemaan tamman sisään.
" Nyt pääset sisälle "
Talutin tamman tallin lämpimään.

Jokeri ja Mira 2HM

[jokeri]

Mirallallal

Poljin hidasta vauhtia tallille. Radda juoksi ketterästi punaisen pyöräni vierellä enkä kiristänyt vauhtiani, vaikka olin jo puoli tuntia myöhässä Jassun kanssa sovitusta ajasta. Olimme päättäneet, että tänään kokeilen tammalla ratsastamista.

Tuuli sihisi korvissa ja Raddakin luimisti korviaan ja katsoi, että: " Eikö voitaisi jo mennä kotiin? ". Katsoin koiraa säälivästi:
" Ei enää pitkä matka, pian ollaan jo perillä. "
Radda jatkoi juoksemista ja hidastin vauhtiani, jotta koira sai kävellä 10 minuuttia. Tein niin 10 minuutin välein, sillä olihan Radda vielä vasta n. 1-vuotias.

Pian talli häämötti jo edessäni. Jätin pyöräni parkkiin ja nappasin vanhan kauhtuneen hupparini ja kuluneen reppuni pyörän tarakalta ja otin Raddan mukaani.

" Moi Jokke! Laitoin jo Miran valmiiksi, eikun kokeilemaan! "
Jassu huudahti tallipihalla.
Nousin tamman selkään ja kävelin sen kanssa hetken.
Lämmittelin ensin ja maiskautin sitten tamman raviin. Miralla oli tosi reipas ravi ja kevensin sen tahdissa. Nostin vielä laukan ja jäähdyttelin sitten.
" Kivahan se on, totesin ja laskeuduin satulasta. "
" Nyt on eka kerta takana. "
Totesin.

Jokeri ja Mira, en ota HM:mää..

[jokeri]

Köh, köh..

Köhisten talutin Miraa tarhasta talliin.
" Ei oikein paras päivä ratsastukselle, vai mitä Mirkku? "
Köhisin tammalle joka painoi päänsä sadetakkini alle kylmän sateen piskatessa päin kasvojani. Tiukensin sadetakkiani ja rupesin kävelemään reippaammin. Punaiset tennarini tummuivat astellessani eteenpäin.
" Kyllä mun on sut pakko hoitaa, vaikka kipeä olisinkin.. "
Mutisin kun astuimme sisään lämpimään, valoisaan talliin.

Talutin tamman pesukarsinalle.
" Nyt huuhtelen sinut lämpimällä vedellä. "
Tokaisin ja nostin letkun telineestä. Lämmin vesi alkoi virrata letkua pitkin maahan kun väänsin hanan auki. Aloitin suihkuttamalla tamman jalkoja ja ensin hermostunut tamma alkoi rauhoittua kun siirryin suihkuttamaan selkää, kun lämmin vesi virtasi pitkin sen selkää. Se ummisti silmänsä ja nautti täysin.

Kun olin saanut tamman suihkutettua kävin hakemassa tamman pyyhkeen ja kuivatin tamman. Miran punainen pyyhe kuivasi päästä perään. Kun olin valmis, irrotin tamman narun tolpasta ja talutin sen karsinaan. Puin Miralle loimen päälle ja jätin sen karsinaansa.
" Nyt täytyy ehtiä bussiin. "
Muistin, Täältäpäin meni vain yksi bussi kotiin tähän aikaan. Pistin juoksuksi ja yskin niin, että keuhkoni olivat revetä.

Jokeri ja Mira 3HM

[Katri]

1.12.09 SHS Miraculous Me

Kävelin ajatuksissani kohti Shelyesiä. Kohta kun olin kääntymässä Shelyesin tienhaarasta, niin toisesta suunnasta pyöräili tutun näköinen tyttö.
-Catu perhana säähän se olet, kiljahdin ja ryntäsin tytön luo. Minä kävelin Catun kanssa lopun matkaa, kunnes Shelyn pihassa säikähdimme huutoa:
-SVEA MIRA JA MISKA JA LIZZY PERKELE! Huutaja oli Jassu, joak ryntäsi raivoissaan tallista ulos. Ilmeisesti ponit olivat jotenkin päässeet aloittelijoilta irti.
-Lähtekää te ottaan ne kiinni Iina ja Catu ni laitan noille mukuloille vaikka Pablon, Rican, Millin, ja Allun, Jassu sanoi, ja pinkoi talliin. Mekin juoksimme talliin, nappasimme kypärät, ja hajaannuimme Catun kanssa ympäri Shelyn tiluksia. Lopulta löysin Miran tarhojen luota mussuttamasta heinää.
-Höpsä, sanoin, ja nappasin tammaa riimusta kiinni. Se käveli vierellläni rauhallisesti talliin, jossa Jassu huokaisi helpotuksesta.

-Nyt sun ei neiti tarviikkaa mennä tunnille ton aiheuttamas sotkun takia, puhisin Miralle kun olin laittanut sen karsinaan kiinni renkaaseen, ja harjasin tammaa kumisualla. Köhin hirveästi, koska tammasta irtosi paaljon karvaa, mutta Mira ei ollut moksiskaan, vaan se vain kyhnytti itseään ensin minua, ja sitten karsinan kaltereita vasten.
-Mitäs täältä kuuluukaan, sanoi ilkikurinen ääni Miran karsinan ulkopuolelta. Jassuhan se siinä oli tullut katsomaan, miten pärjäisin uuden hoitopolleni kanssa, ja ihan hyvinhän meillä sujui. Jassu pyysi minua laittamaan seitsemän tunnille Miran jollekin juuri aloittaneelle ratsastajalle. Hyväksyin Jassun ehdotuksen, ja kun kello tuli varttia yli kuusi, rupesin harjailemaan uudestaan tammaa niin, että se oli valmis kymmentä vaille, kun sen ratsastaja tuli hakemaan sen. Kävelin heidän kanssaan maneesiin, lyhensin tytölle jalustimet, kiristin Miran vyön, ja sitten häivyin syömään eväitä.

Iina ja Mira 1 hm

[Katri]

3.12.09 Sinua kaipaamme<3

En voinut uskoa vieläkään tapahtumaa todelliseksi. Poy Von Gisha, ihana connu - oli poissa. Poju oli nukkunut 30.11 ikuiseen uneen vakavan kaviokuumeen vuoksi. Ruunaa jäivät kaipaamaan kaikki, mukaanlukien minä, Mira, ja Frits. Olimme aikoneet pitää jouluna pienen muistohetken Pojulle. Rutistin harjauksessani olevaa vuonistammaa tiukasti, ja se vastasi hellyydenosoitukseen pärskähtämällä ja hamuilemalla kättäni herkkujen toivossa. Kielsin sitä hellästi. Harjailin Miraa kiireettä, sillä tänään olisi ensimmäinen ratsastuskertani tamman kanssa. Lopula, kun tamma oli vihdoin puhdas ja kiiltävä, lähdin hakemaan tamman satulaa ja suitsia varustehuoneesta. Ne löytyivät helposti, sillä Miralla oli punainen sydän suitsien otsapannassa, kun taas satulan tunnisti nimikyltistä sen takakaaressa, ja punaisesta, kirjaillusta satulahuovasta jossa luki SHS Miraculous Me.

Tamma hörähti pehmeästi kun toin satulahuovan ja satulan ja suitset sen karsinan eteen. Varovasti nostin satulan vuonohevosen pulleaan selkään, mutta se ei ollut moksiskaan. Niinpä kiristin vyötä reikä reiältä, ja lopulta se olikin saatu jo viidenteen reikään. Kiristin vielä toiselta puolelta samaan reikään, ja sitten menin ottamaan tamman suitset koukusta. Avasin suitset, ja lämmitin kuolaimet nopeasti lämpimiksi, jotteivat ne olisi ihan kylmät, kun Miralle laittaisin ne. Astuin uudestaan tamman karsinaan, irroitin sen riimun, ja työnsin sen kaulalle. Laitoin ohjat kaulalle, ja niin Mira ottikin suitset yllättävän helposti.
>>Iinaa, joku huusi varustehuoneesta.
>>Mitä nyt, sanoin ja pistin pääni käytävälle.
>>Sulta tais unohtuu Miran ihkut pinkit suojat, Wikke sanoi Vertin karsinasta. Niinpä hipsin satulahuoneeseen, jossa Catu oli juuri nostanut laatikosta mitkäs muutkaan, kun Miran suojat.
>>Kiitos Katulamppu, sanoin ja häivyin nolona tamman karsinalle. Pistin vielä suojat äkkiä jalkoihin, katsoin että ne olivat oikein, ja lähdin Miran kanssa maneesiin.

Maneesissa heitin tamman viltin kaiteelle, ja talutin Miran keskelle kaartoon. Vetäisin jalustimet vain alas, ja sitten ponnistin itseni satulaan. Lyhensin jalustimia muutaman reiän, sillä ne olivat mielestäni aivan liian pitkät. Muttakun olin lyhentänyt jalustimia, nyt ne tuntuivatkin sopivilta, joten ne saivat luvan olla sillä tavalla. Maiskautin Miran liikkeelle vasempaan kierrokseen, ja tamma lähti halukkaasti astelemaan käynnissä. Kun olimme kävelleet muutaman kierroksen, oli pysähdysten vuoro. Mira oli sopivan virkeällä päällä, mutta silti se totteli kuin unelma. Kohta kun olimme jonkin aikaa hioneet voltteja ja pysähtymisiä, ja temponlisäyksiä, siirsin tamman rauhalliseen raviin. Se ravasi halukkaasti kolmikaariset ja voltit, ja pysähdykset muutkin siirtymiset menivät suht hyvin. Sitten hidastin sen käyntiin muutamaksi kierrokseksi, ennen laukannostoja. Mira valpastui heti kun se kuuli sanan laukka, ja minulla olikin puidättelyä tammassa. Lopulta hidastin sen ravin kautta käyntiin, ja annoin sille pitkät ohjat. Pysäytin sen kaiteen viereen, nappasin sille loimen, ja hypättyäni alas selästä loimitin sen, ja kävelytin vielä kymmenen minuuttia. Lopulta nostin tamman jalustimet, löysäsin sen vyön, ja lähdin sen kanssa kohti tallia. Tallissa Mira sai porkkanan, ja harjasin sen hyvin palkinnoksi hyvästä käyttäytymisestä ratsastustreeneissä. Sitten lähdinkin syömään eväitä.

Iina & Mira 2 hm

[Katri]

25.12 Lihava(ko?)

Valuin vihdoin hitaasti kohti Shelyesiä. Nyt ainoan hoitohevoseni Miran halusin nähdä, joka oli viimeisillään kantavana. Jassu oli sanonut, että tamma varsoisi hetkenä, minä hyvänsä. Heitettyäni repun taukotupaan lähdin etsimään Miraa varsomiskarsinasta. Tamma löytyikin sieltä, yllättävän vähän syöneenä, mutta silti pulleavatsaisena. Astuin varovasti karsinaan, jotta en häiritsisi tammaa. Punahallakko tamma hirnahti minulle lempeästi, ja vaappui luokseni ovelle. Silitin Miran karvaa, ja kuljetin kättäni sen vatsalla. Siellä tuntuivat pikkuiset kipakat potkut.
» Mitäs se Inkku tääl puuhailee?, kuului ääni selkäni takaa. Ovella seisoi Jassu, tallin omistaja.
» No emä oikeen mitään, kunhan kokeilin että kuuluuko potkut jo, sanoin, ja Jassu nyökkäsi. Hän puheli, kuinka Mira oli saanut tarhassa Millin kanssa riehuessaan saanut rikottua uuden hienon ruudullisen toppaloimensa, joka oli ostettu kuukausi ennen sitä. Pudistelin nauraen päätäni, ja päätin lähteä katsomaan, mitä Wikke puuhasi Iran kanssa.

Kun palasin ratsastusretkeltä Wiken ja Iran kanssa itse Miskalla ratsastaneena, palasin vuoniksen karsinalle. Tamma lepuutti takajalkaansa karsinan ovea vasten. Hiljaa avasin oven, ja pujahdin sisään harjapakin kanssa. Otin pakista pölyharjan, ja laitoin Miran kiinni köyteen aloittaen harjauksen. Tamma nuokkui koko harjauksen ajan, ja antoi nostaa kaviotkin vaikka se nukkui. Lopulta, kun harjaus oli valmis, selvitin vielä Miran otsaharjan, ja laitoin siihen letin. Se oli kasvanut noin 8 cm pitkäksi.
» Ootsä kyllä hieno tyttö, sanoin Miran korvaan, ja annoin sille pusun turvalle. Sitten istahdin itse hetkeksi karsinan nurkkaan, ja Mira työnsi pääni syliin. Lopulta suureksi ihmetyksekseni tamma laskeutui makuulle pää sylissäni. AJattelin sen olevan yksi mailman ihanimmista hevosista. Siinä me olimme, minä ja hoitohevoseni SHS Miraculous Me<3

Iina ja Mirtsuliini 3 hm<3

[Katri]

Iina ja Mira 4 hm<3

[Katri]

Sori taas kuva...

Iina+Mira 5 hm<3

[Jassu]

Hellä hetki - Iina ja Mira EP!



Mä en näköjään lakkaa piirtämästä tota Miraa. No, EP kärsivällisestä varsan odotuksesta ja uudesta hoidokkivarsasta Iinalle !

[Katri]

Uusi tulokas on mailmassa<3

Juoksin puuskuttaen Shelyyn vievää tietä. Olin saanut kaksi päivää sitten Jassulta tekstarin, jossa sanottiin että Mira oli saanut potran, elinvoimaisen orivarsan. Puuskutin päästyäni pihaan, sillä minulla oli toppatakki päällä. Vihdoin näin edessäni tutun, punaisen tallin. Ovella minua vastaan tulivat Viivi ja Milli.
"Mihi Inskul on noin kova kiire", Viivi virnuili.
"No kattomaan Ottoa", sanoin, ja laitoin oven kiinni jotteivät vesiputket jäätyisi. Tallissa tuoksui hevonen. Kävin laittamassa repun toimistoon, jossa Sanni ja Catu istuivat.
"Moro mitä likat", kysyin reippaasti.
"Tultiin justiin ratsastamasta Allulla ja Svealla", sanoi Catu, ja hörppäsi kaakaota termarissa. Hetken aikaa siinä sitten juttelimme ja sitten minä lähdin etsimään Miraa.
"Mä vein Miran ja Oton ulos, voin tulla sun kanssa hakemaan niitä", Jassu sanoi Brellan karsinasta. Lähdimme sitten kahdestaan hakemaan Miraa. Kun saavuimme tammojen tarhalla, oli vähällä etten ruvennut kiljumaan.
"Sä oot NIIN söpö", kuiskasin pikkuoriille. Se temmelsi ympäri tarhaa Miran yrittäessä komentaa pienokaistaan. Nappasin Miran naruun, ja niin menimme talliin. Otto poukkoili vierelläni kun duracell pupu, jä välillä yritti puraista Miraa.

Tallissa sidoin tamman kiinni. Otto poukkoili kuin mikäkin, ja yritti napata ikenillään hihastani.
"Nyt irti höpsö", sanoin pian ties kuinka monennen kerran. Mira antoi minun paijata varsaa, koska se tajusi minun olevan sen hoitaja. Se itse onneksi suhtautui yllättävän rauhallisesti varsan käytökseen, ja välillä kuritti tätä jos Otto äityi tekemään ites mitä. Siitä tulisi varmaan vielä hieno tunti-, taikka kisaratsu, riippui siitä mitä Jassu tekisi sille. Silti olin täysin rakastunut Ottoon. SHS Emotional Me - ei sopivampaa nimeä olisi Jassu voinut keksiä. Otto oli kuulemma nyt jo osoittanut kouluhevosen kykynsä vetämällä kuulemma pohkeenväistöä ravissa tarhassa, kun se oli oikein riehaantunut. Kun vielä putsasin tamman kavioita, Otto näykkäisi minua pepusta. Johan oli pikkumiehellä käytöstavat. Nauraen setvin vielä Miran jouhet, kävin viemässä harjat, ja tulin takaisin. Painoin pääni Miran kaulaan, ja kuiskasin sen korvaan.
"Mä rakastan sua, rakas tyttöseni. Ja sua myös Otto PERKELE", huudahdin. Pikkuori oli käyttänyt tilaisuuden hyväkseen, ja karannut käytävälle siinä olevaa Brellaa haistelemaan. Retuutin varsan takaisin karsinaan, ja suljin oven. Huomenna tulisin hoitamaan kaksikon uudestaan.

Iina ja Mira ja Otto-pikkuvauva 6 hm<3

[Katri]

27.1 Iloittelua

On Otto pieni varsa tää
ja äitinsä Miran hän saa välillä säikkymään
yhdessähän ne kirmailee ympäri tarhaa
pitää nyt leikkiä kaksikon saada
Osaa se poika tarpeen tullen kiltisti käyttäytyä
Mutta välillä on pakko maistaa hoitajan hihaa ikenillä
Silloin Ottoa torutaan
Eikä silloin hosuta
Pikkuisella paljon opettelua on
Mutta nyt ainakin pari vuotta edessä elämä on - huoleton
Mutta joskus nälkä yllättää
Ja silloin myös voi ruveta väsyttään
Onneksi on tuollainen äiti kuin Mira-tamma
Ei se onneksi liikaa huolta kanna
Siinä on meidän pikku-Otto
SHS Emotional Me

Team Emotional 7 hm<3(Iina Mira ja Otto)

[Katri]

Laitumeltaratsastusta

Kymppilinja lauloi mp3:sessani, kun pyöräilin kohti Shelyesiä. Tämä olisi sitten pitkästä aikaa ihan kunnon hoitopäivä Miran kanssa.

Jeejee. Oon rakastanu kerran, sain tunnevamman. Sitä luulee ittensä tuntevansa.
En tajunnu vaan lakkaavani tuntemasta ja kuulemasta avunhuutooni.
Heikko sydän ja kaks vasenta jalkaa, huono iho enkä osaa ranskaa.
Ja välillä mun maailma on sulta kiinni. Pidätkö musta silti?
Enää en oo kauniille lauluille kuuro, Veronica Maggio laulo surun pois.
Multa osittain, mut miksihän jäi onneton raunio sisältä päin?
Onnistumisia seuraa epäonni, se on ku aikapommis.
Tik-tik-tik-tikittävä aika ku epäonni lyö, kumma et on tullu tänne asti selvittyä.
Muru hei, takki auki. Täältä tulee hauki, joka susta tykkää.
Heikkoudet on myös mulla, jotenka ala tulla. Tahdon juuri tuollaisen...

Neljästoist joulukuut kasikolme, silmät ruskeet ja pienet sormet.
Siit asti juostu on sinne ja tonne, itku ja nauru se täytti talomme.

Noni kyllä tämä minä feat. Mariska jäi soimaan päähän aika helposti. Samassa kuitenkin suljin soittimen, koska saavuin pihaan, jossa oli jo täysi tohina päällä. Linnut sirkuttivat, ja muutama ihminen harjaili poneja puomilla. Voi että kun Svean varsa oli kaunis! Siitä oli kasvamassa hyvää vauhtia hieno poninalku. Pablon kanssa puuhaili joku minulle tuikituntematon tyyppi.
- Moi kukas sä olet ? Menin ihan suoraan kysymään.
- Mä olen Martha, Pabiksen uus hoitaja, tyttö sanoi ja hymyili minulle samalla kun puhdisti kavioita. Siinä sitten rapsuttelin hetken isokokoista ruunaa kunnes päätin lähteä etsimään omaa hoitoponiani.

Tallissa hetken aikaa hengattuani totesin että Miraa ei ollut missään. Jassu vahvisti epäilykseni, että Mira oli laitumella, josta hevoset lähdettäisiin hakemaan vartin kuluttua. Löysin laidunlistan, jossa luki näin:

Risteys: Mira, Vani, Svea, Tinka, Vissy, Saga, Kitty, Brella, Lizzy(haetaan 23.6 aamupäivällä ainakin tuntihepat )

Jees. Siinä sitten voisin hetken aikaa autella toisia kunnes lähdettäisiin hakureissulle. Kohta Maiss tuli pyytämään minua kuvailemaan hieman Pepeä, jotta Shelyesin sivuille saataisiin hieman uusia kuvia. Pepe onnistui hieman virnuilemaan minulle, joten kuvaamisessa kesti. Vihdoin vartin päästä Jassu tuli tallista ulos hoitajalauma perässään, ja lähdimme kävelemään laitumelle.

Vihdoin kahdenkymmenen minuutin matkan jälkeen pääsimme laitumen portista sisään ja sitten alkoi kova jahtaus. Mira se vain aina mussutti hetken aikaa ruohoa kunnes näki minun lähestyvän niin hän pinkaisi pakoon aika nopeasti. Loppujen lopuksi tuloksena oli että Saga Kitty Brella Wissy ja Vani jäivät - tinka mira svea - nämä lähtivät.

Tallin pihalla laskeuduin selästä jalat mustelmilla, sillä jostain syystä olin pomppinut aivan HIR-VE-ÄS-TI siellä ravatessa tienvierustaa.

Talutin Miran karsinaansa, jossa se sai päiväheinänsä ja hyökkäsi heti niiden kimppuun. Sitten häivyin itse "evästauolle", ansaitulle sellaiselle.

Katri& Mira ~ 8hm

[Katri]

Eli tuossa tommoinen hauska paint-piirrustus(anteeksi surkeuteni)

Katri & Mira ~ 9 hm