Pronssin hoitopäiväkirja

[Jassu]

Bronze Dancer "Pronssi"

Norjanvuonohevonen, ruuna
Hoitaja: Ilu
Omille sivuille

[Ilu]

Ensi tapaaminen

- Pronssii! huhuilin laitumen portilla toiveikkaasti.

Mutta kohta jo kullan ruskea ruuna ravasi pää pystyssä luokseni. Taputin sitä ja rapsuttelin kaulaa. Napsautin kohta riimunnarun kiinni ja varmistin etteivät muut hevoset seuraa ja talutin Pronssin ulos. Suljin portin perässäni ja aloin taluttaa Pronssia talliin päin.



1HM Sori kuvan laatu, mutta koitin jotain väri maailmaa siihenkin saada, muttei ihan onnistunut suunnitelmien mukaan.. : D Mutta muuten onnistui ihan ok.

Vau, ihana tarina ja kuva : o Pronssi on onnistunut tosi hyvin =) 1HM

~ J

[Ilu]

Maastoilua



2HM Sori, taas kuva mutta on niin paljon inspistä piirtää vuoniksia, eli varoitan että lisää kuvia vielä tulee.. : D Muuten kuva onnistui paitsi ihminen ei mahtunu ja muutenkin se näyttää säälittävältä.. : DD

Niin ja jos noi kuvat kelpaa Pronssin sivulle niin voi ne sinne laittaa, mutta ymmärrän aivan mielettömän hyvin jos ei kelpaa.. : DD

Ihana kuva, Pronssi on sympaattisen näköinen ja muutenkin levollinen tunnelma, 2HM!

Pst. Olen ehkä jossain vaiheessa tekemässä myös tallilaisten gallerian, mutta en ehkä aivan vielä : ) Mutta ponien sivuille valitettavasti en pistä hoitajien kuvia, tulisi aivan liikaa puuhaa minunlaiselleni laiskamadolle : D Tosin sinun kuvasi kyllä ainakin laadultaan sinne pääsisivät

~ J

[Ilu]

Hyppää pois, mutta yli esteen!



Joo, koitin vähän hyppäämistä Pronssilla, ensin alotettiin matalilla ristikoilla ja monilla muilla esteillä, sekä korotin koko ajan puomeja ja loppujen lopuksi hyppäsimme "jo" 70cm pystyä.. x)

3HM(koitan huomiseksi vaikka tarinan tyngän saada.. : D)

Ihana Pronssi ! Tykkään paljon sun piirrustustyylistä : ) (sori pikakomma, liikaa tekemistä : D)

~ J

[Ilu]

Tyttö keskellä metsää

- Maiss, tuletko jo? nauroin Pronssin selässä melkein kippurassa kun Maiss yritti saada meidät Vani shettiksellään kiinni.
- Joo-o, mut sun poni onkin vähän isompi! Maiss läähätti.
- Okei, okei, mä hidastan vähän, virnuilin ja pidätin Pronssin käyntiin.

Olimme jo ravanneet ja menneet käyntiä n. 20 minuuttia ja ainakin Vani hikoili jo.

- Käännytääks jo takas? Maiss kysyi ravaten Pronssin kiinni.
- Mennää vielä vähän aikaa, pliis. Koht on laukka suorakin, eikä sitä voi jättää väliin, vinkkasin Maissille.
- No hyvähän sun on kun koko laukka suora ei ole ainaista pukittelua ja tiputus yrityksia! Maiss kikatti.
- No sikshän on vuonikset keksitty! Nyt laukataan! hihkaisin ja napautin pohkeet Pronssin kylkiin.

Huomasin sivusilmällä Maissinkin toimivan samoin ja kohta laukkasimme jo rinnettä pitkin ylös joka johti havumetsään. Polku kapeni hiukan, mutta siitä huolimatta jatkoimme vain laukkaamista. Kuuset peittivät auringon valoa ja sai metsään ihanan salaperäisyyden tunnelman. Tuuli ei päässyt läpi kaikkien kuusien läpi. Metsä oli hiljainen, ainoastaan levollinen kavioiden rummutus auttoi tietämään että metsässä oli väkeä.
Pian levollisuuden sai keskeyttämään koiran haukkuminen. Hidastimme raviin.

- Kuuletko sinäkin? kysyin Maissilta.
- K-kuulen.., Maiss värisi suustaan.

Kohta näemme isokokoisen kultaisennoutajan juoksevan haukkuen luoksemme hihna perässään. Koiran häntä alkoi heilumaan kuin propelli ja se lopetti haukkumisen. Laskeuduimme maahan ja koiran tuli vikisten luoksemme. Rapsuttelimme sitä hetken aikaa, ennenkuin Maiss rikkoi hiljaisuuden.

- Mistä tää oikein tuli? Tää varmaan karkas joltain.., Maiss mutisi.
- Mennään vähän matkaa sinne päin mistä se tuli, ehdotin.

Onneksi ponit eivät pelänneet kultaistanoutajaa, eikä kultainennoutaja niitäkään. Talutin sitä hihnasta pitäen, samalla kun ratsastimme käyntiä. Noin 5 minuutin kävelyn jälkeen löysimme itkevän tytön metsän reunasta.

- Hei! huusin tytölle ja tyttö kohotti itkusta punaiseksi tulleeseen päätänsä. Tytön silmiin syttyi toivon ele.
- H-hei! Löysitte Lilon! Voi kiitos, kiitos! tyttö rimuitsi mutta istui yhä paikallaan.
- Mikä sulla on? Maiss kysyi.
- No ihmettelette varmaan miten Lilo karkasi.. Näimme matkan varrella kaksi hirveä ja Lilo pelästyi hirveästi. Se pääsi minulta irti, mutten ehtinyt huomioimaan sitä, sillä minun oli juostava äkkiä karkuun.. En muista kunnolla, mutta taisin kompastua kiveen ja lentää tuohon ojaan, tai jotain.. Mutta jalkani on varmasti murtunut, katsokaa nyt sitä.., tyttö mutisi ja kääri farkkujansa, jossa oli ammottava reikä, ilmeisesti se oli tullut kompastumisen yhteydessä. Mutta tytön sääri oli turvonnut ja sinersi inhottavasti.
- Oh! suustani pääsi.
- Niin, enkä voi mennä kotiin, tosin se on aivan lähellä, tyttö mutisi.
- Mutta hetkinen, me voimme viedä sinut kotiisi, Maiss tarjoutui.
- Se.. Se olisi ihan mielettömän mahtavaa! tyttö piristyi.
- Voit ratsastaa Pronssilla, niin minä talutan, sekä kaverini voi taluttaa.. Liloa, hymyilin.

Tyttö lainasi kypärääni ja kohta lähdimme jo liikkeelle. Tyttö neuvoi tietä ja pääsimmekin perille asti. Tytön äiti ja isä olivat sanoin kuvaamattoman onnellisia, tosin ei siitä että tytöllä oli jalka murtunut, mutta siitä että olimme tarjoutuneet myös viemään hänet kotiin.

- Kiitos mielettömästi! isä vielä kiitteli.
- Jääkää toki syömään, ruokaa kyllä riittää, tytön äiti hössötti.
- Ei kiitos, taidamme jatkaa matkaa kotiin päin, hevosiakin väsyttää, sanoin kohteliaasti.

Hyvästelimme tytön ja lähdimme matkaamaan kotiin päin.

4HM (joo, en jaksanu enää jatkaa, kun olin tehnyt tätä jo tunnin.. Ellei sipsien mussuttelua lasketa.. x) )

[Ilu]

Pelleilyä..



Joo, toi on ihan sika ruma, koitan seuraavana kertana panostaa enemmän..
5HM

IHANA ! : D Kuvasta näkee, että Pronssi osaa olla muutakin kuin puolinukkuva tuntikaakki : )) Piristi päivää ! (sorq, oli pakko kommata : D)

~ J

[Ilu]

Treenausta

- Pronssi, pliis, mutisin kun ruuna ei olisi tahtonut lähteä karsinastaan.

Kumminkin sain sen pihalle talutettua ja nousin heti ruunan selkään sekä säädin remmit. Ohjasin Pronssin kohti kenttää. Ruuna oli jokseenkin huonolla päällä ja vastahakoisesti löntysti kentän portille jossa kohteliaasti Wikke avasi portin. Astuimme sisään ja huomasin että kentällä oli Lynn ja Jack treenamassa ilmeisesti koulua. Tervehdin tyttöä ja sovimme että jaamme kentän puoliksi, jotta molemmilla olisi tilaa treenata, sillä enhän voinut mennä hyppimään esteitä kun Lynn ratsastaisi koulua.

Kentän toisessa päässä olikin pari ristikkoa valmiina, eli niistä oli hyvä aloittaa. Kuitenkin menin noin 5 minuutin alkukäynnit kunnes nostin ravin ja menin sitä pari kierrosta. Seuraavaksi menimme Pronssin kanssa pienimmän ristikon ravissa ja Pronssi kuumeni jo ja aloin hieman pidättelemään.

Menimme ristikon vielä pari kertaa ravissa kunnes aloin nostelemaan laukkaa ja laukkailimme kentän pitkät sivut ja kohta jo ympäri kenttää. Ohjasin Pronssin laukassa kohti ristikkoa ja rauhallisesti se ylitti sen. Hyppäsimme vielä sitä ristikkoa kunnes pyysin Wikkeä tulemaan korottamaan sen n. 50cm pystyksi. Kohta jo hyppelimme sitäkin, kunnes kehittelin kentällä olevista esteistä jonkunlaisen radan jossa oli 40-70cm esteitä.

Laukkasimme radan läpi pariin kertaa, kunnes katsahdin kellooni joka näytti että olimme harjoitelleet jo kolme varttia. Taputin Pronssia kaulalle ja siirsin sen käyntiin. Kävelimme loppukäyntiä pari minuuttia kunnes ratsastin Pronssin tallin pihaan. Hellin ruunan kaulaa. Syksy oli jo ovella, parista puusta jo lehdetkin olivat kirjavat. Ilmakin oli jo vähän synkkä, joten oli kyllä hyvä syy jo lopettaa.

Laskeuduin satulasta, nostin jalustimet ja löysäsin vähän vyötä. Talutin Pronssin talliin, jossa harjasin sitä ja puhdistin karsinan.

6HM Siis tää on jotain niin järkkyä et huhhuh.. Ihan hirveä tarina, kjöh, toivon ettei toistu..

Muokkasin kaiken samaan viestiin, muista ens kerralla modify : )
- Jassu