Post by Leea on Jan 19, 2010 19:49:36 GMT 3
Hypätään jumppasarjaa!
Pidän siis 4.2. estetunnin, jolla hypätään jumppasarjaa. Tunnilla etsimme hyppyihin hyvää rytmiä ja tasapainoa, esteet eivät siis korkeuksiin kohoa. Tällä kertaa on tarkoitus keskittyä enemmän ratsastajaan kuin hevoseen, joten toivon, että valitset ratsuksesi pollen, jonka kanssa hypyt sujuu. Mukaan otetaan neljä ratsukkoa, myös ponit mukaan!
Osallistujat 3/4
Lynn - Pablo
Jasu - Rica
Titta - Vertti
Yliviivatut maksaneet.
Tarina:
Rauhallisesti kävelen maneesille päin. Vartin päästä alkaisi oma estetuntini, joten minulla on hyvin aikaa raahata puomeja ja estetolppia paikoilleen. Tuntilaiset ovat jo laittamassa ratsujaan kuntoon.
Hieman jännittynein mielin kiskon maneesin oven raolleen ja luikahdan sisään.
Pienen hetken päästä toisella pitkällä sivulla on jo kahdeksan estetolppaa. Olen vetänyt puomit toistaiseksi ravipuomeiksi, neljän sarjoihin molempien pitkien sivujen keskelle, vähän uran sisäpuolelle. Urat saisivat olla vielä vapaina.
Kuulen kavioiden kopsetta, joten vedän maneesin oven kokonaan auki. Jasu astelee sisään taluttaen hoitoponiaan Ricaa. Pian kaksi muutakin tyttöä, Lynn, taluttaen Pabloa ja Titta Verttiä, tulevat sisälle. Vedän maneesin oven kiinni ja menen auttamaan ratsastajia hevostensa kanssa. Kukaan ei oikeastaan tarvitse apua, mutta pääsevätpä nopeammin kävelemään.
Pian ratsukot jo tallustelevat pitkin ohjin uralla, ja minä kertaan vielä suunnittelemaani tuntia ja katselen hevosia. Alkukäyntien aikana on vaikeaa arvioida ratsastajien taitoja, mutta hevosten mielialaa aika pitkällekin. Jasu ja Rica ovat minulle jo tuttu kaksikko, mutta Lynn ei ollut vielä kerennyt tunnilleni. Tyttö oli myös kuulemma ensimmäistä kertaa Pablon selässä. Katson Pabloa turkivasti, yleisvaikutelmaltaan se on melko tarmokas, ja vähän säpsy jopa. Olen silti levollisin mielin; Lynn istuu mustan ruunan selässä rennosti ja antaa ruunan kuullostella ratsastajaansa.
Mukana on myös Titta, Shelyesissä vähän uudempi, mutta jo monien tuntema tyttö. En ollut toistaiseksi nähnyt Tittaa ratsailla, mutta Vertti oli kuulemma tallin luottoheppa, joten uskoin, että tyttö pärjäilisi hyvin tunnilla.
Tällä tunnilla minun oli tarkoitus keskittyä enemmän ratsastajaan kuin hevoseen, joten olin toivonut, että kaikki olisivat valinneet sellaisen ratsun, jonka kanssa pärjäävät hyvin esteilläkin. Ja tällä hetkellä näytti hyvältä.
Sitten herään mietteistäni, ja aloitan tunnin, Jasulle ja Ricalle jo tutulla lauseella;
- Ja sitten hepat kunnolla heti alkukäynneistä asti reippaasti eteen. Kaikki saavat mennä vähän reippaammin, varsinkin Vertti. Sun pitää Titta laittaa se heti kulkemaan, muuten koko tunnista ei tule yhtään mitään. On tärkeää, että hepat ovat heti alusta asti kuulolla, avuilla ja reippaina töihin. Jos antaa hevosen laiskotella heti alkutunnista, on hyvin todennäköistä, että se on laiska myös loppukäynneistä, saarnaan heti alkuun ratsukoilleni. Puskaratsastusta varten on keksitty sunnuntait.
- Kaikki reippaasti eteen! Älkää kerätkö vielä ohjia, vaan pistätte ne vaan kulkemaan niin reipasta käyntiä kuin saatte. Vertti saa mennä vieläkin reippaammin, ja Rica myös. Pablo on jo aika hyvä, mutta sekin pystyy mennä vielä vähän lujempaa, neuvon ratsastajien yrittäessä parhaansa. Olen erityisen ylpeä Jasusta ja Ricasta; Jasu on saanut poninsa hyvin liikkeelle, Rica kun osaa olla hankalakin.
- Käyttäkää ”nopeita pohkeita”. Se tarkoittaa sitä, että käytätte pohjetta kevyesti mutta nopeasti, ette paina lujaa. Tavallaan ärsytätte hevosta, ja lopetatte heti, kun tulee tulosta. Hevoselle palkinto on se, että se saa olla rauhassa, opastan.
- Ja raippa toimii samoin. Ei tarvitse läsäyttää takapuolelle niin että tuntuu, tai piiskata hurjana, ainoastaan niin että ärsyttää. Ja sitten raipan kanssa on sama kuin pohkeissa; ei saa lopettaa, ennen kuin saa toivotun tuloksen, tai palkinto tulee väärästä asiasta. Titta, käytä sitä raippaa niin kauan, että Vertti siirtyy raviin, ja ota sitten takaisin käyntiin. Hyvä, juuri noin. Nyt kaikki kävelee reippaasti. Hyvä tytöt!
- Elikkä tällä tunnilla olis tarkotus hyppiä tota jumppasarjaa, jonka mä kohta kasaan tonne, joten lähdetään verkkaamaan heppoja ravissa ympyröillä ja kaarevilla urilla. Pitkillä sivuilla ravipuomeja, niitä kevyessä istunnassa. Nyt kaikki nousee käynnissä kevyeeseen istuntaan! Oikeastaan puomeilla, sekä matalilla esteillä, mitä nämä meidän pikku jumppasarjaristikot tulee olemaan, käy paremmin niinsanottu kolmipisteistunta. Eli ainoastaan liu'utatte sitä takapuolta ylös satulan takakaarta, niin pääsette siihen. Hyvä, ja sitten puomeilla myödätään mutta pidetään kumminkin ohjat kädessä. Eli nyt kaikki kevyttä ravia, mars!
Olen täydellisesti uppoutunut ratsukoihin ja pommitan tyttöjä ohjeilla minkä kerkeän. Vaikka tytöt ylittävät ratsujensa kanssa ravipuomit tahdikkaasti ja hyvässä tempossa, jokaisesta löytyy silti jotain korjattavaa. Lynn sai vähän pidätellä Pabloa puomeille, Titta sai ratsastaa Verttiä tarkasti ja tomerasti pitääkseen reippaan ravitahdin yllä, ja Jasu joutui ratsastamaan Rican napakasti puomeille.
- Suunnan vaihto! Lynn ja Pablo kärkenä seuraavalta pitkältä sivulta koko rata leikkaa, lisäys lävistäjälle kevyessä istunnassa! ääneni kaikuu maneesissa. Lynn tekee huollelliset puolipidätteet ja ratsastaa hyvän kulman. Pabloa ei tarvitse paljoa patistaa, se venyttää askeltaan heti kun vain saa siihen luvan. Jasu ja Rica onnistuvat myös, ja jopa laiskahko Vertti esittelee lennokasta ravia Titan napakkojen pohkeiden avittamana.
- Aavistuksen parempi ulko-ohja, Jasu, ja Titta varpaat menosuuntaan, korjailen taas.
Kops, kuuluu, ja Pablo istuu takamuksensa päällä puomien edessä. Lynnillä ei ole vaikeuksia pysyä selässä.
- Oho, tyttö sanoo ja patistaa ruunan nousemaan ylös. Pablo oli ilmeisesti kaahottanut puomeille liian kovaa, eikä Lynn ollut ehtinyt tehdä tarpeeksi pidätteitä.
- Tuu vielä kerran uudestaan, sanon ja korjaan puomit paikoilleen. Tällä kertaa Pablo ei kompuroi.
- Hyvä, nyt riittää. Kaikki käyntiin, annetaan heppojen levähtää hetki, sanon. Pieni lepohetki ei näyttänyt olevan ratsastajillekaan pahitteeksi.
- Sitten laukkaa, huudan hetken päästä.
- Huolelliset kulmat ja ympyröitä päätyihin, vapaasti kenttää ympäri, neuvon ja ratsukot siirtyvät yksi toisensa jälkeen laukkaan.
Musta Pablo laukkaa virkeänä, mutta pysyy hyvin käsissä. Vertissä ei ole enää nähtävissä pienintäkään laiskuuden merkkiä; ruuna on vertynyt reippaksi ja laukkaa rauhallisesti. Ricakin on reippaalla päällä – poni kiihdyttelee pitkillä sivuilla ja Jasun täytyy välillä ottaa sitä kunnolla avuille.
Annan ratsukoiden laukata pari kierrosta toiseenkin suuntaan, ja annan pärskyvien hevosten levätä taas hetken. Sitten alan kasata jumppasarjaa pitkälle sivulle.
Lasken askelvälejä kaikille hevosille sopiviksi, ja siirrän estetolpat ja puomit uralle. En jätä seinän ja sarjan väliin yhtään tilaa, toiselle puolelle väsään johteen. Näin kukaan hepoista ei saisi päähänsä kieltäytyä.
Ilmassa leijailee pieni, jännittynyt tunnelma. Hevosetkin näyttävät valpastuvan; ne tajuavat, että nyt hypättäisiin. Säädän esteet ensin 50cm ristikoiksi, viimeisen pystyksi ja käännyn sitten ratsukoiden puoleen.
- Elikkä, ensin ratsastatte huolellisen kulman vähän ennen oikeaa kulmaa, että saatte suoran tien sarjalle. Sitten, kun olette varmoja, että heppa hyppää, otatte kevyen istunnan mitä äskönkin harjoiteltiin ja yritätte pysyä tahdissa. Myödätkää ohjia vähän alle puoleen väliin, ja jos rytmi katoaa niin enemmän. Jos ette pysy mukana, niin yrittäkää ainakin olla häiritsemättä hevosta. Voitte tulla alkuun ravissa, ainakin noilla isommilla näin alkuun. Saa mennä laukallakin. Lähdetään sitten tulemaan, vaikka Jasu ja Rica ekana.
Jasu nostaa laukan ja ohjaa Rican hyvän kulman jälkeen suoraan esteille. Hän pääsee hyvin ensimmäiseen hyppyyn mukaan, mutta sitten rytmi katoaa. Tyttö kumminkin myötää ja Rica hyppää pienet esteet lennokkaasti loppuun asti.
- Hyvin myödätty vaikka rytmi katosikin. Ole lähempänä hevosta niin rytmi on helpompi löytää, sanon Jasulle kun hän siirtää Rican käyntiin.
Seuraavaksi lähtee Lynn Pablon kanssa koettamaan onneaan. Tyttö tekee huolellisia pidätteitä, ja nousee kevyeeseen istuntaan juuri oikealla hetkellä. Lynn mukautuu hyvin hyppyihin, vaikka alla on vieras ratsu.
- Hyvä, myödätä saa vaan aavistuksen enemmän, huikkaan ratsukolle ja käännän katseeni Tittaan ja Verttiin. Ratsukko lähestyy sarjaa rauhallisessa ravissa. Vertti ei jaksa vaivautua edes hyppäämään moisia pikku ristikkoja vaan ravaa kavaletinkorkuisten ristikkojen yli ja hyppää viimeisen pystyn laiskalla hypyllä puomi kolahtaen.
- Uudestaan heti perään laukassa, kuuluu komennus. Titan nostaessa laukkaa korotan viimeistä estettä kymmenellä sentillä, ja laitan toisiksi viimeisen pystyksi.
Vertti lähestyy sarjaa napakassa laukassa Titan tarmokkaiden pohkeiden käskiessä hevosta eteen.
- Rauhallinen tempo, muistutan. Vertti hyppää ensimmäisen esteen huolettomasti, mutta herää toisella. Viimeiselle pystylle jää jopa ilmavaraa. Titta pysyy hyvin hypyissä mukana.
- Jess, hyvä! Tuu vaan Jasu, sanon ja Rica laukkaa reippaasti sarjalle.
Tällä kertaa Jasu nousee vain kevyesti jalustimille ja Rica hyppää notkeita hyppyjä. Ja taas jäi ilmavaraa.
Tytöt ovat harmittavan hyviä. Olisi pitänyt antaa kaikille hankalammat hevoset, niin tuntiin olisi tullut vähän jännitystä. Muutamien hyppyjen jälkeen pyydän tyttöjä vaihtamaan suunnan, ja tulemaan samaa jumppasarjaa toisesta suunnasta. Käyn korottamassa ristikot pystyiksi,
Lynn ja Pablo nostavat vastakkaisella sivulla laukan. Pablo sählää ja oikaisee kulman ulkolapa valuen. Vino lähestyminen ei luvannut hyvää.
Pablo pomppaa ensimmäisen ristikon sivusta suurella loikalla, kompuroi toiselle, mutta jotenkin ihmeen kaupalla selviytyy kolmannesta. Kohellus vaatii kuitenkin veronsa; neljännen puomi putoaa maahan.
- Nosta uusi laukka, tule uudestaan ja tee enemmän puolipidätteitä, sanon Lynnille. Nostan nopeasti puomit paikoilleen, sillä ratsukko on jo tulossa.
Tällä kertaa lähestyminen on suora ja hyvä. Pablokin pääsee esittelemään hyppytaitojaan ja ilmavara viimeiselle esteelle on aika hurja. Lynnin kasvoista näkyy, että tytöllä on hauskaa.
- Te olette ihan liian hyviä, valitan. Ylpeänä ratsastajat taputtelevat hevosiaan. Mutta sitten saan idean.
- No, koska kaikilla menee noin hyvin, niin sittenhän jalustimet voi ottaa pois, sanon tyynesti. Rakkaat ratsastajani eivät voi muuta kuin nostaa jalustimet ristiin kaulalle ja lähteä jumppasarjalle.
Nyt minulla löytyy paljon enemmän korjattavaa. Ja Rica järjestää heti ensimmäiseksi vähän ohjelmaa; tunnin ensimmäinen kieltäytyminen. Jasun ilme on lähinnä tyrmistynyt, mutta näkemisen arvoinen. Ratsukko ottaa uuden lähestymisen, ja tällä kertaa Rica pomppaa vauhdikkaasti jokaisen esteen mukisematta.
Titalla ei ole ongelmia Vertin pehmeässä laukassa, ja suokki tekee parhaansa.
- Varpaat menosuuntaan, muuten tosi hienoa, kehun tyttöä.
Tumma Pablo on taas vuorossa. Lynn ratsastaa ruunan reippaasti esteille. Pablo hyppää lennokkaasti – vähän liiankin lennokkaasti, sillä se ylittää neljän esteen sarjan kolmella hypyllä. Kaksi viimeistä estettä on Pablolle okseri.
Lynn virnistää ja pääsee ratsunsa kanssa heti uusintakierrokselle. Pitää jaksaa hypätä jokainen este erikseen.
Kun Pablo ja Lynn suoriutuvat viimeisestä sarjastaan mallikkaasti, on aika lopettaa. Hevosten kävellessä kerään puomit pois pidikkeiltä.
- Ottakaa vain jalustimet takaisin, neuvon.
- Sitten vielä loppuravit, ympyröitä ja kaarevia uria. Antakaa heppojen venyttää eteen-alas, sanon ja ratsukot siirtyvät raviin. Kuuluu pärskähtelyä ja hevoset venyttävät kaulojaan alas rentoutuneina. Kun hepat ovat ravailleet vielä pari kierrosta ja vaihtaneet suuntaa, on loppukäyntien aika. Ratsut kävelevät rauhallisesti hevosen hieltä tuoksuvassa maneesissa ja ratsastajat venyttelevät kipeitä raajojaan päästämällä jalustimet irti.
- Että sellainen jumppatunti, hymyilen tytöille, ja sanon vielä;
- Kävelkää vielä hetki, mä lähden jo lämmittelemään talliin. Kiitos tunnista, toivottavasti oli hauskaa. Tosi hyvin meni kaikilla!
Kommentit:
Lynn & Pablo
Pablo meni reippaasti, ja pidit sen hyvin hallinnassa. Pysyit hyvin mukana hypyissä ja ratsastus sujui, vaikka olikin uusi ratsu alla. (: Pienet kompuroinnitkin korjattiin hienosti ja hymy huulessa!
Jasu & Rica
Myös Rica oli pirteällä päällä ja selvitti sarjat lennokkain hypyin. Löysitte hyvän yhteisen tahdin, ja ratsastit Rican reippaasti uudestaan esteille kiellon jälkeen. Upeaa tiimityötä! (;
Titta & Vertti
Ratsastit alkuun laiskahkon Vertin tosi hyvin eteen, ja alkuravien jälkeen se olikin jo aivan eri hevonen. Teidän jumppasarjat sujuivat esteiden noustessa lennokkaasti. Hyvää ratsastusta!
Kiitos kaikille tunnille osallistuneille, tarina on tässä. Ja tosiaan, tähän meni koko torstai-iltapäivä, joten toivotaan panostusta myös maksuihin. (:
Pidän siis 4.2. estetunnin, jolla hypätään jumppasarjaa. Tunnilla etsimme hyppyihin hyvää rytmiä ja tasapainoa, esteet eivät siis korkeuksiin kohoa. Tällä kertaa on tarkoitus keskittyä enemmän ratsastajaan kuin hevoseen, joten toivon, että valitset ratsuksesi pollen, jonka kanssa hypyt sujuu. Mukaan otetaan neljä ratsukkoa, myös ponit mukaan!
Osallistujat 3/4
Lynn - Pablo
Titta - Vertti
Yliviivatut maksaneet.
Tarina:
Rauhallisesti kävelen maneesille päin. Vartin päästä alkaisi oma estetuntini, joten minulla on hyvin aikaa raahata puomeja ja estetolppia paikoilleen. Tuntilaiset ovat jo laittamassa ratsujaan kuntoon.
Hieman jännittynein mielin kiskon maneesin oven raolleen ja luikahdan sisään.
Pienen hetken päästä toisella pitkällä sivulla on jo kahdeksan estetolppaa. Olen vetänyt puomit toistaiseksi ravipuomeiksi, neljän sarjoihin molempien pitkien sivujen keskelle, vähän uran sisäpuolelle. Urat saisivat olla vielä vapaina.
Kuulen kavioiden kopsetta, joten vedän maneesin oven kokonaan auki. Jasu astelee sisään taluttaen hoitoponiaan Ricaa. Pian kaksi muutakin tyttöä, Lynn, taluttaen Pabloa ja Titta Verttiä, tulevat sisälle. Vedän maneesin oven kiinni ja menen auttamaan ratsastajia hevostensa kanssa. Kukaan ei oikeastaan tarvitse apua, mutta pääsevätpä nopeammin kävelemään.
Pian ratsukot jo tallustelevat pitkin ohjin uralla, ja minä kertaan vielä suunnittelemaani tuntia ja katselen hevosia. Alkukäyntien aikana on vaikeaa arvioida ratsastajien taitoja, mutta hevosten mielialaa aika pitkällekin. Jasu ja Rica ovat minulle jo tuttu kaksikko, mutta Lynn ei ollut vielä kerennyt tunnilleni. Tyttö oli myös kuulemma ensimmäistä kertaa Pablon selässä. Katson Pabloa turkivasti, yleisvaikutelmaltaan se on melko tarmokas, ja vähän säpsy jopa. Olen silti levollisin mielin; Lynn istuu mustan ruunan selässä rennosti ja antaa ruunan kuullostella ratsastajaansa.
Mukana on myös Titta, Shelyesissä vähän uudempi, mutta jo monien tuntema tyttö. En ollut toistaiseksi nähnyt Tittaa ratsailla, mutta Vertti oli kuulemma tallin luottoheppa, joten uskoin, että tyttö pärjäilisi hyvin tunnilla.
Tällä tunnilla minun oli tarkoitus keskittyä enemmän ratsastajaan kuin hevoseen, joten olin toivonut, että kaikki olisivat valinneet sellaisen ratsun, jonka kanssa pärjäävät hyvin esteilläkin. Ja tällä hetkellä näytti hyvältä.
Sitten herään mietteistäni, ja aloitan tunnin, Jasulle ja Ricalle jo tutulla lauseella;
- Ja sitten hepat kunnolla heti alkukäynneistä asti reippaasti eteen. Kaikki saavat mennä vähän reippaammin, varsinkin Vertti. Sun pitää Titta laittaa se heti kulkemaan, muuten koko tunnista ei tule yhtään mitään. On tärkeää, että hepat ovat heti alusta asti kuulolla, avuilla ja reippaina töihin. Jos antaa hevosen laiskotella heti alkutunnista, on hyvin todennäköistä, että se on laiska myös loppukäynneistä, saarnaan heti alkuun ratsukoilleni. Puskaratsastusta varten on keksitty sunnuntait.
- Kaikki reippaasti eteen! Älkää kerätkö vielä ohjia, vaan pistätte ne vaan kulkemaan niin reipasta käyntiä kuin saatte. Vertti saa mennä vieläkin reippaammin, ja Rica myös. Pablo on jo aika hyvä, mutta sekin pystyy mennä vielä vähän lujempaa, neuvon ratsastajien yrittäessä parhaansa. Olen erityisen ylpeä Jasusta ja Ricasta; Jasu on saanut poninsa hyvin liikkeelle, Rica kun osaa olla hankalakin.
- Käyttäkää ”nopeita pohkeita”. Se tarkoittaa sitä, että käytätte pohjetta kevyesti mutta nopeasti, ette paina lujaa. Tavallaan ärsytätte hevosta, ja lopetatte heti, kun tulee tulosta. Hevoselle palkinto on se, että se saa olla rauhassa, opastan.
- Ja raippa toimii samoin. Ei tarvitse läsäyttää takapuolelle niin että tuntuu, tai piiskata hurjana, ainoastaan niin että ärsyttää. Ja sitten raipan kanssa on sama kuin pohkeissa; ei saa lopettaa, ennen kuin saa toivotun tuloksen, tai palkinto tulee väärästä asiasta. Titta, käytä sitä raippaa niin kauan, että Vertti siirtyy raviin, ja ota sitten takaisin käyntiin. Hyvä, juuri noin. Nyt kaikki kävelee reippaasti. Hyvä tytöt!
- Elikkä tällä tunnilla olis tarkotus hyppiä tota jumppasarjaa, jonka mä kohta kasaan tonne, joten lähdetään verkkaamaan heppoja ravissa ympyröillä ja kaarevilla urilla. Pitkillä sivuilla ravipuomeja, niitä kevyessä istunnassa. Nyt kaikki nousee käynnissä kevyeeseen istuntaan! Oikeastaan puomeilla, sekä matalilla esteillä, mitä nämä meidän pikku jumppasarjaristikot tulee olemaan, käy paremmin niinsanottu kolmipisteistunta. Eli ainoastaan liu'utatte sitä takapuolta ylös satulan takakaarta, niin pääsette siihen. Hyvä, ja sitten puomeilla myödätään mutta pidetään kumminkin ohjat kädessä. Eli nyt kaikki kevyttä ravia, mars!
Olen täydellisesti uppoutunut ratsukoihin ja pommitan tyttöjä ohjeilla minkä kerkeän. Vaikka tytöt ylittävät ratsujensa kanssa ravipuomit tahdikkaasti ja hyvässä tempossa, jokaisesta löytyy silti jotain korjattavaa. Lynn sai vähän pidätellä Pabloa puomeille, Titta sai ratsastaa Verttiä tarkasti ja tomerasti pitääkseen reippaan ravitahdin yllä, ja Jasu joutui ratsastamaan Rican napakasti puomeille.
- Suunnan vaihto! Lynn ja Pablo kärkenä seuraavalta pitkältä sivulta koko rata leikkaa, lisäys lävistäjälle kevyessä istunnassa! ääneni kaikuu maneesissa. Lynn tekee huollelliset puolipidätteet ja ratsastaa hyvän kulman. Pabloa ei tarvitse paljoa patistaa, se venyttää askeltaan heti kun vain saa siihen luvan. Jasu ja Rica onnistuvat myös, ja jopa laiskahko Vertti esittelee lennokasta ravia Titan napakkojen pohkeiden avittamana.
- Aavistuksen parempi ulko-ohja, Jasu, ja Titta varpaat menosuuntaan, korjailen taas.
Kops, kuuluu, ja Pablo istuu takamuksensa päällä puomien edessä. Lynnillä ei ole vaikeuksia pysyä selässä.
- Oho, tyttö sanoo ja patistaa ruunan nousemaan ylös. Pablo oli ilmeisesti kaahottanut puomeille liian kovaa, eikä Lynn ollut ehtinyt tehdä tarpeeksi pidätteitä.
- Tuu vielä kerran uudestaan, sanon ja korjaan puomit paikoilleen. Tällä kertaa Pablo ei kompuroi.
- Hyvä, nyt riittää. Kaikki käyntiin, annetaan heppojen levähtää hetki, sanon. Pieni lepohetki ei näyttänyt olevan ratsastajillekaan pahitteeksi.
- Sitten laukkaa, huudan hetken päästä.
- Huolelliset kulmat ja ympyröitä päätyihin, vapaasti kenttää ympäri, neuvon ja ratsukot siirtyvät yksi toisensa jälkeen laukkaan.
Musta Pablo laukkaa virkeänä, mutta pysyy hyvin käsissä. Vertissä ei ole enää nähtävissä pienintäkään laiskuuden merkkiä; ruuna on vertynyt reippaksi ja laukkaa rauhallisesti. Ricakin on reippaalla päällä – poni kiihdyttelee pitkillä sivuilla ja Jasun täytyy välillä ottaa sitä kunnolla avuille.
Annan ratsukoiden laukata pari kierrosta toiseenkin suuntaan, ja annan pärskyvien hevosten levätä taas hetken. Sitten alan kasata jumppasarjaa pitkälle sivulle.
Lasken askelvälejä kaikille hevosille sopiviksi, ja siirrän estetolpat ja puomit uralle. En jätä seinän ja sarjan väliin yhtään tilaa, toiselle puolelle väsään johteen. Näin kukaan hepoista ei saisi päähänsä kieltäytyä.
Ilmassa leijailee pieni, jännittynyt tunnelma. Hevosetkin näyttävät valpastuvan; ne tajuavat, että nyt hypättäisiin. Säädän esteet ensin 50cm ristikoiksi, viimeisen pystyksi ja käännyn sitten ratsukoiden puoleen.
- Elikkä, ensin ratsastatte huolellisen kulman vähän ennen oikeaa kulmaa, että saatte suoran tien sarjalle. Sitten, kun olette varmoja, että heppa hyppää, otatte kevyen istunnan mitä äskönkin harjoiteltiin ja yritätte pysyä tahdissa. Myödätkää ohjia vähän alle puoleen väliin, ja jos rytmi katoaa niin enemmän. Jos ette pysy mukana, niin yrittäkää ainakin olla häiritsemättä hevosta. Voitte tulla alkuun ravissa, ainakin noilla isommilla näin alkuun. Saa mennä laukallakin. Lähdetään sitten tulemaan, vaikka Jasu ja Rica ekana.
Jasu nostaa laukan ja ohjaa Rican hyvän kulman jälkeen suoraan esteille. Hän pääsee hyvin ensimmäiseen hyppyyn mukaan, mutta sitten rytmi katoaa. Tyttö kumminkin myötää ja Rica hyppää pienet esteet lennokkaasti loppuun asti.
- Hyvin myödätty vaikka rytmi katosikin. Ole lähempänä hevosta niin rytmi on helpompi löytää, sanon Jasulle kun hän siirtää Rican käyntiin.
Seuraavaksi lähtee Lynn Pablon kanssa koettamaan onneaan. Tyttö tekee huolellisia pidätteitä, ja nousee kevyeeseen istuntaan juuri oikealla hetkellä. Lynn mukautuu hyvin hyppyihin, vaikka alla on vieras ratsu.
- Hyvä, myödätä saa vaan aavistuksen enemmän, huikkaan ratsukolle ja käännän katseeni Tittaan ja Verttiin. Ratsukko lähestyy sarjaa rauhallisessa ravissa. Vertti ei jaksa vaivautua edes hyppäämään moisia pikku ristikkoja vaan ravaa kavaletinkorkuisten ristikkojen yli ja hyppää viimeisen pystyn laiskalla hypyllä puomi kolahtaen.
- Uudestaan heti perään laukassa, kuuluu komennus. Titan nostaessa laukkaa korotan viimeistä estettä kymmenellä sentillä, ja laitan toisiksi viimeisen pystyksi.
Vertti lähestyy sarjaa napakassa laukassa Titan tarmokkaiden pohkeiden käskiessä hevosta eteen.
- Rauhallinen tempo, muistutan. Vertti hyppää ensimmäisen esteen huolettomasti, mutta herää toisella. Viimeiselle pystylle jää jopa ilmavaraa. Titta pysyy hyvin hypyissä mukana.
- Jess, hyvä! Tuu vaan Jasu, sanon ja Rica laukkaa reippaasti sarjalle.
Tällä kertaa Jasu nousee vain kevyesti jalustimille ja Rica hyppää notkeita hyppyjä. Ja taas jäi ilmavaraa.
Tytöt ovat harmittavan hyviä. Olisi pitänyt antaa kaikille hankalammat hevoset, niin tuntiin olisi tullut vähän jännitystä. Muutamien hyppyjen jälkeen pyydän tyttöjä vaihtamaan suunnan, ja tulemaan samaa jumppasarjaa toisesta suunnasta. Käyn korottamassa ristikot pystyiksi,
Lynn ja Pablo nostavat vastakkaisella sivulla laukan. Pablo sählää ja oikaisee kulman ulkolapa valuen. Vino lähestyminen ei luvannut hyvää.
Pablo pomppaa ensimmäisen ristikon sivusta suurella loikalla, kompuroi toiselle, mutta jotenkin ihmeen kaupalla selviytyy kolmannesta. Kohellus vaatii kuitenkin veronsa; neljännen puomi putoaa maahan.
- Nosta uusi laukka, tule uudestaan ja tee enemmän puolipidätteitä, sanon Lynnille. Nostan nopeasti puomit paikoilleen, sillä ratsukko on jo tulossa.
Tällä kertaa lähestyminen on suora ja hyvä. Pablokin pääsee esittelemään hyppytaitojaan ja ilmavara viimeiselle esteelle on aika hurja. Lynnin kasvoista näkyy, että tytöllä on hauskaa.
- Te olette ihan liian hyviä, valitan. Ylpeänä ratsastajat taputtelevat hevosiaan. Mutta sitten saan idean.
- No, koska kaikilla menee noin hyvin, niin sittenhän jalustimet voi ottaa pois, sanon tyynesti. Rakkaat ratsastajani eivät voi muuta kuin nostaa jalustimet ristiin kaulalle ja lähteä jumppasarjalle.
Nyt minulla löytyy paljon enemmän korjattavaa. Ja Rica järjestää heti ensimmäiseksi vähän ohjelmaa; tunnin ensimmäinen kieltäytyminen. Jasun ilme on lähinnä tyrmistynyt, mutta näkemisen arvoinen. Ratsukko ottaa uuden lähestymisen, ja tällä kertaa Rica pomppaa vauhdikkaasti jokaisen esteen mukisematta.
Titalla ei ole ongelmia Vertin pehmeässä laukassa, ja suokki tekee parhaansa.
- Varpaat menosuuntaan, muuten tosi hienoa, kehun tyttöä.
Tumma Pablo on taas vuorossa. Lynn ratsastaa ruunan reippaasti esteille. Pablo hyppää lennokkaasti – vähän liiankin lennokkaasti, sillä se ylittää neljän esteen sarjan kolmella hypyllä. Kaksi viimeistä estettä on Pablolle okseri.
Lynn virnistää ja pääsee ratsunsa kanssa heti uusintakierrokselle. Pitää jaksaa hypätä jokainen este erikseen.
Kun Pablo ja Lynn suoriutuvat viimeisestä sarjastaan mallikkaasti, on aika lopettaa. Hevosten kävellessä kerään puomit pois pidikkeiltä.
- Ottakaa vain jalustimet takaisin, neuvon.
- Sitten vielä loppuravit, ympyröitä ja kaarevia uria. Antakaa heppojen venyttää eteen-alas, sanon ja ratsukot siirtyvät raviin. Kuuluu pärskähtelyä ja hevoset venyttävät kaulojaan alas rentoutuneina. Kun hepat ovat ravailleet vielä pari kierrosta ja vaihtaneet suuntaa, on loppukäyntien aika. Ratsut kävelevät rauhallisesti hevosen hieltä tuoksuvassa maneesissa ja ratsastajat venyttelevät kipeitä raajojaan päästämällä jalustimet irti.
- Että sellainen jumppatunti, hymyilen tytöille, ja sanon vielä;
- Kävelkää vielä hetki, mä lähden jo lämmittelemään talliin. Kiitos tunnista, toivottavasti oli hauskaa. Tosi hyvin meni kaikilla!
Kommentit:
Lynn & Pablo
Pablo meni reippaasti, ja pidit sen hyvin hallinnassa. Pysyit hyvin mukana hypyissä ja ratsastus sujui, vaikka olikin uusi ratsu alla. (: Pienet kompuroinnitkin korjattiin hienosti ja hymy huulessa!
Jasu & Rica
Myös Rica oli pirteällä päällä ja selvitti sarjat lennokkain hypyin. Löysitte hyvän yhteisen tahdin, ja ratsastit Rican reippaasti uudestaan esteille kiellon jälkeen. Upeaa tiimityötä! (;
Titta & Vertti
Ratsastit alkuun laiskahkon Vertin tosi hyvin eteen, ja alkuravien jälkeen se olikin jo aivan eri hevonen. Teidän jumppasarjat sujuivat esteiden noustessa lennokkaasti. Hyvää ratsastusta!
Kiitos kaikille tunnille osallistuneille, tarina on tässä. Ja tosiaan, tähän meni koko torstai-iltapäivä, joten toivotaan panostusta myös maksuihin. (:
