Post by Beata on Sept 8, 2013 20:25:04 GMT 3
Hejssan! Meikäläinen kunnostautuu taas tunninpitäjänä ja lupautuukin pitämään ensi perjantaina rataharjoituksen. Vaikka kisoja ei olekaan lähiaikoina tiedossa, hypitään silti rataa, ihan näin kertailun vuoksi. Esteet nousevat vähintään 80 senttiin, eli mukaan voi ilmoittautua ainoastaan Lokalla, Heralla ja Lucaksella (+ Hetaa saa lainata, Kiki, Brella ja Tevi pääsevät mukaan mikäli hoitajansa/omistajansa tulevat). Näin ollen maksimiosallistujamäärä on 4+3 eli jos Thea, Ida ja Fia tai Jemiina tulevat messiin, ratsukoita mahtuu seitsemän. Olen hyvin selkeä ihminen. Tällä kertaa pohjatarinaan tulee ainoastaan kertomus tehtävistä, ja maksussanne kerrotte miten tehtävät sujuivat, jolloin saatte vastakommentit. Kuvamaksun oheen liitetään pieni, muutaman lauseen katsaus sujumisesta, ja tarinamaksussa olisi suotavaa enemmätkin kuvailut. Osallistumisen oheen sitten ei tarvitse heppatoiveita tunkea, meikä arpoo ne 8) Tunnille saavat osallistua myös ulkopuoliset tallin hevosilla.
Osallistujat;
Kristel - Heta
Ida - Brille
Kairan - Hera
Inga - Brella
Pohjis;
1., 4. & 8. pysty portin kera, jossa maapuomit kummallakin puolen.
2. viuhkaeste
3. aaltoeste, alla vesimatto ilman vettä
5. pysty, jossa risuja alla
6. & 9. okseri, jossa muurinpaloja alla
7. trippeli
Tarina;
Urhoollinen aurinko oli jälleen kohonnut taivaalle ja pilkisteli silloin tällöin pilvien välistä mun naamalleni. Lämpötila oli viitisentoista astetta, joten meikä oli varustautunut paksulla hupparilla t-paidan lisäksi. Kohtapuoliin kentälle taapersi neljä ratsukkoa; hoitajanpestiä tavoitteleva uusi tuttavuus Kristel meikäläisen pölypallerolla, Jassun hullun issikan hoitajana kunnostautunut Ida Kairanin tasaiseksi kehutulla Brillellä, aiemminkin tunneillani pyörähtänyt Kairan tällä kertaa ainoalla tuntihepalla Heralla ja Brellan selkään pääsemässä oleva Inga, joka oli myös pyörähdellyt tunneilla.
Kun alkusähläykset oli hoidettu, ratsukot kävelivät rauhassa uraa pitkin. Kentällä odotti valmiina kunnon rata, ja ratsastajat vilkuilivat sitä jännittyneinä. Hevosissakin oli nähtävissä pientä innostusta, joten käskin porukan raviin.
Raviverryttelyn jälkeen kokosin parista kavaletista muutamia esteitä. Ensin yksi kavaletti puomi ylhäällä, sitten kahden laukan jälkeen kaksi päällekkäin päällimmäinen sivuttain ja kahden laukan jälkeen yksi kavaletti, vieressään toinen odottamassa vuoroaan. Tehtävään tultiin sisään ravissa, ja viimeistään viimeisellä kavaletilla pyrittiin saamaan kierroksen puoleinen laukka. Kun kaikilla oli tämä sujunut molempiin suuntiin, mä nostin viimeisen kavaletin päälle toisen puomi ylöspäin, jolloin este oli noin 70-senttinen.
Kavalettitehtävän jälkeen tultiin kaarevaa linjaa kahden ensimmäisen esteen avulla. Uraa pitkin tultiin vasemmassa laukassa, esteen päällä vaihdettiin oikeaan ja toisella esteellä vaihdettiin takaisin vasempaan. Tämän jälkeen jatkettiin uraa pitkin laukassa, päätyyn voi tehdä ympyrän, jos siltä tuntuu.
Kokeiltiin vielä tehtävää esteillä 3, 4 ja 5, eli uraa pitkin vasemmassa laukassa, lävistäjälle kolmosesteelle, suorana neloselle jossa viimeistään laukanvaihto, viidennelle jatketaan mahd. paljon uran kautta. Viitosesteellä olisi hyvä vaihtaa laukka, että hevoset tajuaisivat jo nyt, että sinne oltiin menossa.
Kun nämä olivat sujuneet, tultiin rata ensin 70-senttisenä. Sen jälkeen Hera ja Brella hyppäsivät radan 80-senttisenä, jonka jälkeen kaikki hyppäsivät 90-senttisenä. Heta ja Brille ylittivät esteet vielä metrin korkeudelta, jonka jälkeen suoritettiin lyhyet eteen-alas-loppuravit ja ratsukot lähtivät maastoon loppukäynneille.
Kommentit;
Kairanin ja Heran yhteispeli ei alkuun oikein toiminut, mikä on tietysti ymmärrettävää, kun vertailee Heraa ja Brilleä. Kairan lensi aika pahannäköisesti alas, mutta ei ilmeisesti satuttanut itseään. Muksahduksen jälkeen homma alkoi toimia paremmin ja yllättävän hyvin nainen sai itsepäisen tamman tottelemaan itseään. Lopputunnista Kairan ratsasti Heraa todella hyvin ja lähestymiset alkoivat olla suorastaan oppikirjamaisia. Vielä Hera yritti poukkoilla hieman, mutta jämäkästi nainen käski tamman takaisin ruotuun. Yleisesti jäi hyvä fiilis tästä ratsukosta, ja varmasti oli mukava kokeilla erilaista ratsua.
Kristelin ja Hetan työskentelyä oli ilo katsoa. Alkuun kaksikko pelasi hyvin yhteen, alkuverkoissa Kristel sai tamman pyöreäksi ja eteenpäinpyrkiväksi. Verryttelyhypyt sujuivat näppärästi, vaikkakin suunnanvaihdoksen jälkeen Heta innostui liiaksi ja alkoi jyrätä eteenpäin. Kristel sai Hetan kuitenkin aika hyvin hallintaansa, sillä tammalla oli "tänään voisin kuunnella" -päivä. Kavaleteilla viimeinen hyppy oli vähän kulmikas myötäyksen puuttuessa, mutta ihan siedettävä. Vaihto on häsläävä, koska Hetalla on jälleen kaahotusvaihe päällä, eikä Kristel ihan handlannut hommaa ainakaan silloin. Parin ristiaskeleen jälkeen Heta vaihtoi laukan takaakin oikeaksi. Metrin korkeudella mä hetken pelkäsin, että Kristelkin pääsisi maistelemaan kentän pohjaa, mutta tyttö korjasi tasapainonsa ja pääsipä ratsukko vielä jatkamaan radankin loppuun. Trippeli oli Hetan mielestä jotenkin äärettömän pelottava, ja alkoi jarrutella jo hyvissä ajoin ennen estettä. Kristel korjasi tilanteen näppärästi, joten Heta hyppäsi, mutta aivan pohjasta esteen sekaan.
Ida ja Brille pelasivat hyvin yhteen heti alkuun, vaikkeivat toisiaan etukäteen tunteneetkaan. Alkuverryttelyssä Brille oli heti rentona, ja verryttelyhypytkin olivat varsin mallikkaita - Ida sai ratsastaa tammaa kevyillä avuilla niin, että tuskin niitä edes huomasin. Koska työskentely oli näin hyvää, pystyin keskittymään Idan istuntaan, johon ei kyllä Brellan kanssa pahemmin pystynyt keskittymään. Hypyissä Ida pyrki hyppäämään vähän liiaksi kaulalle, eikä pysynyt satulan päällä hyvässä kolmipisteistunnassa. Isommilla esteillä tottakai annoin mennä enemmän hyppyihin mukaan, mutta niilläkin korjasin tytön pysymään enemmän satulan päällä. Radat olivat nättejä ja tasaisia, metrissä tuli yksi huono lähestyminen suhteutetulla välillä kolmosen ja nelosen välillä, mutta Brille korjasi tilanteen hyppäämällä aivan jumalattoman hypyn, jossa Ida ihme kyllä pysyi hyvin mukana.
Osallistujat;
Kristel - Heta
Ida - Brille
Kairan - Hera
Inga - Brella
Pohjis;
1., 4. & 8. pysty portin kera, jossa maapuomit kummallakin puolen.
2. viuhkaeste
3. aaltoeste, alla vesimatto ilman vettä
5. pysty, jossa risuja alla
6. & 9. okseri, jossa muurinpaloja alla
7. trippeli
Tarina;
Urhoollinen aurinko oli jälleen kohonnut taivaalle ja pilkisteli silloin tällöin pilvien välistä mun naamalleni. Lämpötila oli viitisentoista astetta, joten meikä oli varustautunut paksulla hupparilla t-paidan lisäksi. Kohtapuoliin kentälle taapersi neljä ratsukkoa; hoitajanpestiä tavoitteleva uusi tuttavuus Kristel meikäläisen pölypallerolla, Jassun hullun issikan hoitajana kunnostautunut Ida Kairanin tasaiseksi kehutulla Brillellä, aiemminkin tunneillani pyörähtänyt Kairan tällä kertaa ainoalla tuntihepalla Heralla ja Brellan selkään pääsemässä oleva Inga, joka oli myös pyörähdellyt tunneilla.
Kun alkusähläykset oli hoidettu, ratsukot kävelivät rauhassa uraa pitkin. Kentällä odotti valmiina kunnon rata, ja ratsastajat vilkuilivat sitä jännittyneinä. Hevosissakin oli nähtävissä pientä innostusta, joten käskin porukan raviin.
Raviverryttelyn jälkeen kokosin parista kavaletista muutamia esteitä. Ensin yksi kavaletti puomi ylhäällä, sitten kahden laukan jälkeen kaksi päällekkäin päällimmäinen sivuttain ja kahden laukan jälkeen yksi kavaletti, vieressään toinen odottamassa vuoroaan. Tehtävään tultiin sisään ravissa, ja viimeistään viimeisellä kavaletilla pyrittiin saamaan kierroksen puoleinen laukka. Kun kaikilla oli tämä sujunut molempiin suuntiin, mä nostin viimeisen kavaletin päälle toisen puomi ylöspäin, jolloin este oli noin 70-senttinen.
Kavalettitehtävän jälkeen tultiin kaarevaa linjaa kahden ensimmäisen esteen avulla. Uraa pitkin tultiin vasemmassa laukassa, esteen päällä vaihdettiin oikeaan ja toisella esteellä vaihdettiin takaisin vasempaan. Tämän jälkeen jatkettiin uraa pitkin laukassa, päätyyn voi tehdä ympyrän, jos siltä tuntuu.
Kokeiltiin vielä tehtävää esteillä 3, 4 ja 5, eli uraa pitkin vasemmassa laukassa, lävistäjälle kolmosesteelle, suorana neloselle jossa viimeistään laukanvaihto, viidennelle jatketaan mahd. paljon uran kautta. Viitosesteellä olisi hyvä vaihtaa laukka, että hevoset tajuaisivat jo nyt, että sinne oltiin menossa.
Kun nämä olivat sujuneet, tultiin rata ensin 70-senttisenä. Sen jälkeen Hera ja Brella hyppäsivät radan 80-senttisenä, jonka jälkeen kaikki hyppäsivät 90-senttisenä. Heta ja Brille ylittivät esteet vielä metrin korkeudelta, jonka jälkeen suoritettiin lyhyet eteen-alas-loppuravit ja ratsukot lähtivät maastoon loppukäynneille.
Kommentit;
Kairanin ja Heran yhteispeli ei alkuun oikein toiminut, mikä on tietysti ymmärrettävää, kun vertailee Heraa ja Brilleä. Kairan lensi aika pahannäköisesti alas, mutta ei ilmeisesti satuttanut itseään. Muksahduksen jälkeen homma alkoi toimia paremmin ja yllättävän hyvin nainen sai itsepäisen tamman tottelemaan itseään. Lopputunnista Kairan ratsasti Heraa todella hyvin ja lähestymiset alkoivat olla suorastaan oppikirjamaisia. Vielä Hera yritti poukkoilla hieman, mutta jämäkästi nainen käski tamman takaisin ruotuun. Yleisesti jäi hyvä fiilis tästä ratsukosta, ja varmasti oli mukava kokeilla erilaista ratsua.
Kristelin ja Hetan työskentelyä oli ilo katsoa. Alkuun kaksikko pelasi hyvin yhteen, alkuverkoissa Kristel sai tamman pyöreäksi ja eteenpäinpyrkiväksi. Verryttelyhypyt sujuivat näppärästi, vaikkakin suunnanvaihdoksen jälkeen Heta innostui liiaksi ja alkoi jyrätä eteenpäin. Kristel sai Hetan kuitenkin aika hyvin hallintaansa, sillä tammalla oli "tänään voisin kuunnella" -päivä. Kavaleteilla viimeinen hyppy oli vähän kulmikas myötäyksen puuttuessa, mutta ihan siedettävä. Vaihto on häsläävä, koska Hetalla on jälleen kaahotusvaihe päällä, eikä Kristel ihan handlannut hommaa ainakaan silloin. Parin ristiaskeleen jälkeen Heta vaihtoi laukan takaakin oikeaksi. Metrin korkeudella mä hetken pelkäsin, että Kristelkin pääsisi maistelemaan kentän pohjaa, mutta tyttö korjasi tasapainonsa ja pääsipä ratsukko vielä jatkamaan radankin loppuun. Trippeli oli Hetan mielestä jotenkin äärettömän pelottava, ja alkoi jarrutella jo hyvissä ajoin ennen estettä. Kristel korjasi tilanteen näppärästi, joten Heta hyppäsi, mutta aivan pohjasta esteen sekaan.
Ida ja Brille pelasivat hyvin yhteen heti alkuun, vaikkeivat toisiaan etukäteen tunteneetkaan. Alkuverryttelyssä Brille oli heti rentona, ja verryttelyhypytkin olivat varsin mallikkaita - Ida sai ratsastaa tammaa kevyillä avuilla niin, että tuskin niitä edes huomasin. Koska työskentely oli näin hyvää, pystyin keskittymään Idan istuntaan, johon ei kyllä Brellan kanssa pahemmin pystynyt keskittymään. Hypyissä Ida pyrki hyppäämään vähän liiaksi kaulalle, eikä pysynyt satulan päällä hyvässä kolmipisteistunnassa. Isommilla esteillä tottakai annoin mennä enemmän hyppyihin mukaan, mutta niilläkin korjasin tytön pysymään enemmän satulan päällä. Radat olivat nättejä ja tasaisia, metrissä tuli yksi huono lähestyminen suhteutetulla välillä kolmosen ja nelosen välillä, mutta Brille korjasi tilanteen hyppäämällä aivan jumalattoman hypyn, jossa Ida ihme kyllä pysyi hyvin mukana.